Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Katsonko liikaa pornoa?

Pornoa on helposti saatavilla internetissä. Pornon katselu on myös yleistynyt viime vuosina varsinkin nuorten keskuudessa. Yhä nuoremmat katselevat pornoa ja toivovat esimerkiksi löytävänsä sieltä neuvoja ja vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin seksistä. Joskus pornon katselu tuntuu alkavan hallita ihmisen ajatuksia ja aikaa tavalla, joka alkaa huolestuttaa. Kysymykseen ”Katsonko liikaa pornoa?” ei kukaan ulkopuolinen voi antaa suoraa vastausta. Joskus kuitenkin perheenjäsenet tai ystävät saattavat huomauttaa, että monet muut mielihyvää tuottavat asiat kuten kaverit ja harrastukset ovat jääneet vähemmälle ja porno vie yhä enemmän aikaasi ja huomiotasi. Silloin on hyvä pysähtyä ja miettiä, miten paljon käytät aikaasi pornon parissa ja mitä se sinun elämässäsi tarkoittaa.

On hyvä muistaa, että Suomessa pornografia on sisällöltään tarkoitettu vain aikuisille. Siksi esimerkiksi pornovideot ovat kielletty alle 18-vuotiailta. Pornon ikäraja perustuu kuvaohjelmalakiin, jonka tarkoitus on suojella alaikäisiä ohjelmien mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta.

Porno on tehty mahdollisimman kiihottavaksi ja innostavaksi, ja sen katselu aiheuttaa aivoissa vahvan mielihyvän tunteen. Mielihyvä-hormoni dopamiini alkaa erittyä ja tuottaa nopean hyvän olon tunteen. Nuoren aivot kehittyvät noin 25-vuotiaaksi asti, ja jatkuva ja toistuva dopamiini-piikki aivoissa alkaa muokata nuoren aivoja suuntaan, jossa hän haluaa jatkuvasti lisää ja uudestaan kokea tuon hyvän olon tunteen. Pornon katselu laukaisee myös seksuaaliseen nautintoon liittyvää tunnetta, varsinkin jos pornoa katsoessa masturboi. Saattaa tuntua, ettei mikään tuota niin hyvää oloa kuin pornon katselu. On aivan ymmärrettävää, että pornon katseluun saattaa silloin jäädä ikään kuin koukkuun. Tällöin voidaan puhua myös pornoriippuvuudesta. Jatkuvan pornon katselun taustalla on monia erilaisia tarpeita, mutta pornoriippuvuuden ennaltaehkäisyyn voi jokainen itse vaikuttaa. Aivoja voi itse harjoittaa saamaan nautintoa myös muualta kuin pornon katselusta.

Joskus pornoa katsotaan paljon siksi, että itselle on tapahtunut jotain ikävää seksuaalisuuden ja seksin saralla. Joku on kenties tehnyt jotain sellaista, jota ei itse ole halunnut, tai mikä ei ole tuntunut hyvältä tai oikealta. Pornon katselu saattaa turruttaa sellaisia tunteita tai muistoja, joita ei haluaisi tuntea tai muistaa. Pornon katselu saattaa siis lievittää ahdistusta tai pelkoa. Tällöin pornon katselua käytetään trauman itsehoitona, mutta se ei poista pahaa oloa, vaan saattaa jatkuvasti katsottuna lisätä sitä. Traumaattisia asioita on tärkeää käydä läpi terapiassa, jotta ne eivät ala hallita elämää liikaa. Koulun terveydenhoitaja voi opastaa sinut eteenpäin, jos tarvitset sellaista apua. Nuorten Exit tarjoaa myös tukea, mikäli olet kokenut ikäviä asioita seksuaalisuuteen tai seksiin liittyen.

Joskus pornon katsominen lisääntyy pikkuhiljaa huomaamatta ja materiaali, joka ennen tuntui sopivalta, ei enää vastaakaan omiin tarpeisiin. Mahdollisesti tulee tunne, että haluaa nähdä kovempia juttuja. Tämä johtuu siitä, että aivot turtuvat dopamiini-piikin määrään ja tarvitsevat lisää ja kovempaa materiaalia saadaksensa samanlaisen mielihyvän tunteen, kuin aiemmin.

Jos pornon katselu huolestuttaa, ja tunnistat itsesi jostain aiemmista kuvauksista, voit kysyä itseltäsi seuraavat kysymykset: 

-Katselenko pornoa päivittäin?

-Olenko joskus jättänyt tekemättä jotain tärkeää, vaikkapa menemättä kouluun tai ystävän syntymäpäiville ja jäänyt katselemaan pornoa?

-Ajattelenko pornoa monta kertaa päivässä?

-Tunnenko häpeää tai ahdistusta pornon katselusta? 

-Onko tilanteita, joissa minun on pakko katsella pornoa?

-Onko minun katsottava koko ajan enemmän pornoa ja haluanko nähdä jotain rajumpia juttuja kuin ennen?

-Onko joku tehnyt minulle jotain sellaista, mitä en ole halunnut?

Mikä avuksi?

Pähkinänkuoressa voisi sanoa, että jos vastasit edeltäviin kysymyksiin ”kyllä” ja pornon katselu huolestuttaa sinua, on tärkeää jutella asiasta jonkun luotettavan henkilön, esimerkiksi koulun terveydenhoitajan kanssa. Terveyskeskuksissa on myös töissä seksuaalineuvojia, joiden kanssa pornon katselusta voi jutella. Jos pornon katselu on jatkuvaa ja hallitsee elämääsi niin, että muiden mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen on vaikeaa, voit jutella siitäkin heidän kanssaan.

Aivojen dopamiini-piikin eli mielihyvän tunteen voi saada monista erilaisista asioista ja tekemisistä, mutta se saattaa vaatia hieman itsepohdiskelua ja uusien tapojen opettelua. Voit siis opettaa aivosi kokemaan mielihyvää muistakin aisoista kuin pornosta. Joskus uusien  (tai vanhojen) mukavien mielihyvää tuottavien asioiden löytäminen ja harjoittelu voi viedä vähän aikaa, mutta kannattaa kokeilla!

Pornon katsomiseen ei ole olemassa mitään oikeaa määrää. Jotkut ihmiset nauttivat pornosta, toiset eivät koskaan katsele pornoa. Vain sinä voit vastata kysymykseen ”katsonko liikaa pornoa?”. On hienoa, että uskallat miettiä omia tarpeitasi ja tunteistasi, ja vastata tuohon kysymykseen. 

Lue lisää aiheesta Nuortenlinkin tietoartikkelista ”Hyvä tietää pornosta”. 

Eevamaria Halttunen

Seksuaalineuvoja

Lähteet

Hall, P. ( 2019.) Koukussa seksiin, Helsinki, Bazar Kustannus Oy

Hyvä kysymys.fi ( 2019.) Mitä on porno? Saatavilla 5.5.2020.

Lehtonen, M, Santalahti, T. (2016.) Seksuaaliterapia, Jyväskylä, PS-kustannus Oy