Rahapelaaminen

Rahapelaamisella tarkoitetaan kaikkea sellaista pelaamista, jossa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoista. Rahapelejä ovat muun muassa suomalaisten suosimat lotto, rahapeliautomaatit ja raaputusarvat, sekä esimerkiksi ruletti, toto ja nettipokeri. Suurin osa rahapeleistä on onnenpelejä, jotka perustuvat puhtaasti sattumaan ja tuuriin.

Rahapelien järjestäminen katsotaan niiden aiheuttamien riskien vuoksi toiminnaksi, joka vaati yhteiskunnallista sääntelyä. Suomen rahapelijärjestelmä perustuu monopoliin, jonka perusteena on rahapelaamiseen liittyvien sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten haittojen vähentäminen ja ehkäisy. Vuoden 2017 alusta uusi suomalainen rahapeliyhtiö Veikkaus käynnistää toimintansa kolmen peliyhteisön rahapelitoimintojen yhdistyessä. Tätä ennen valtioneuvoston lupa rahapelitoimintaan on ollut Fintotolla (totopelit, eli hevosurheiluun liittyvä vedonlyönti), Raha-automaattiyhdistyksellä (raha-automaatit, kasinopelit ja pelikasinotoiminta) ja Veikkauksella (raha-arpajaiset sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelit).

Suomessa pelataan paljon

Suomalaiset pelaavat kansainvälisesti vertailtuna paljon rahapelejä: yli puolet suomalaisista pelaa rahapelejä vähintään kerran kuukaudessa ja 94 % 15–74-vuotiaista on pelannut joskus elämänsä aikana. Suomessa rahapelit ovat yleisesti hyväksyttyjä ja muihin maihin verrattuna erittäin helposti saatavilla: esimerkiksi rahapeliautomaatteja löytyy lähes jokaisesta kaupasta, kioskista ja huoltoasemalta. Nuoret kasvavat osaksi sallivaa rahapelikulttuuria.

Teknologian kehityksen myötä pelien tarjonta on laajentunut ja saatavuus helpottunut. Rahapelejä voi pelata nykyään missä ja milloin vain, vaikka omalta kotisohvalta käsin. Rahapeleistä haetaan muun muassa jännitystä, ajanvietettä ja mahdollisuutta voittaa rahaa. Rahapelien ja muiden viihde- ja ajanvietepelien raja on hämärtynyt, sillä nykyään perinteisiä tietokonepelejä (esim. Tetris) on mahdollista pelata internetissä rahapanoksilla, ja nettipokeria ns. leikkiversioina ilman oikeaa rahaa.

Kaikissa rahapeleissä on Suomessa yleinen 18 vuoden ikäraja. Ikäraja asetettiin lokakuussa 2010, jolloin arpajaislakia uudistettiin. Ikärajauudistukseen päädyttiin, sillä tutkimusten mukaan varhainen rahapelaamisen aloittaminen lisää riskiä myöhemmille rahapeliongelmille. Vaikka nuoret pelaavat aikuisia vähemmän, ongelmapelaamisen riski on pelaavilla nuorilla aikuisia suurempi.

Rahapelejä pelaavilla on usein vääriä uskomuksia ja käsityksiä rahapelien voitonmahdollisuuksista, todennäköisyyksistä ja onnesta. Monesti pelaajat unohtavat, että suurimassa osassa rahapeleistä kyse on puhtaasti onnenpeleistä, joissa omalla taidolla tai harjoittelulla ei ole merkitystä. Pokeriautomaattia ei siis voi oppia pelaamaan paremmin harjoittelemalla ja pelaamalla enemmän, eikä rahapeliautomaatin tuplaus noudata tiettyä kaavaa. Jos rahapeliautomaatti on juuri täytetty kolikoilla tai siihen on hävitty paljon rahaa, ei voittoa silti ole todennäköisempää saada. Suurimmasta osasta rahapelejä on mahdotonta jäädä pidemmän päälle voitolle ja todennäköisyydet ovat aina peliyhtiöiden puolella.

Pelaamisesta ongelmaksi

Valtaosalle pelaajista rahapelit eivät aiheuta ongelmia. Suomalaisten rahapelaaminen 2015 -väestötutkimuksen perusteella rahapeliongelma on arviolta 124 000 (3,3 %) suomalaisella, joista mahdollinen rahapeliriippuvuus on 49 000 henkilöllä (1,1 %). Ongelmapelaamiseksi kutsutaan sellaista pelaamista, johon kuluu liikaa aikaa tai rahaa tai joka vaikuttaa kielteisesti pelaajan ihmissuhteisiin, opiskeluun tai terveyteen.

Myös nuorilla ja alaikäisillä voi olla rahapeliongelmia, vaikka he eivät laillisesti saisikaan pelata rahapelejä. Nuorille rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja voivat olla esimerkiksi luvaton rahankäyttö, poissaolot koulusta, rahan lainaaminen ja velkaa oleminen kavereille, ristiriidat kotona sekä häpeä ja syyllisyys omasta pelaamisesta ja hävityistä rahoista.

Tutkimusten mukaan nopeatempoiset pelit, voiton suuri todennäköisyys ja mahdollisuus käyttää voitetut rahat heti uudelleen lisäävät rahapeliongelman riskiä. Esimerkiksi lotto on hidastempoinen peli ja aiheuttaa pelaajille harvoin ongelmia, mutta nopeatempoisiin peleihin kuten rahapeliautomaatteihin on helpompi jäädä koukkuun. Myös rahapelien hieno ulkonäkö, erilaiset ääni- ja valotehosteet sekä läheltä piti -tilanteet (jossa pelaaja ”melkein” voittaa) houkuttelevat pelaamaan lisää.

Ongelmapelaamisen syitä on useita. Rahapelaaminen saattaa muuttua ongelmalliseksi esimerkiksi vaikean elämäntilanteen tai elämänkriisin myötä. Joskus ongelmat muilla elämänalueilla voivat synnyttää peliongelman. Tällaista peliongelmaa kutsutaan ns. pakopelaamiseksi, ja siinä ahdistavaa elämäntilannetta tai murhetta paetaan rahapelien pariin.

Yleisimpiä rahapelaamisen haittoja ovat taloudelliset vaikeudet. Nuorella iällä aloitettu rahapelaaminen saattaa ongelmalliseksi muuttuessaan johtaa pikavippien ottamiseen ja pidemmällä aikavälillä luottotietojen menettämiseen. Luottotietojen menettäminen puolestaan voi vaikuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi asunnon ja työpaikan saantiin. Myös alle 18-vuotiaat voivat velkaantua pelaamisen takia lainatessaan pelirahaa kavereiltaan ja läheisiltään. Rahapelaamisen takia muodostuneet velkasuhteet voivat hiertää kaverisuhteita ja aiheuttaa riitoja.

Mistä apua?

Jos huomaat, että tarvitset tukea ja apua rahapeliongelmaasi, on tärkeää keskustella ongelmasta jonkun luotettavan ystävän tai perheenjäsenen kanssa. Jos läheisten tuki tai oma apu eivät tuo helpotusta tilanteeseen, on syytä hakea ulkopuolista apua. Ongelmapelaamiseen voi hankkia apua itse esimerkiksi netistä, vertaistukiryhmästä tai ammattilaiselta. Tukea voi saada yksin tai ryhmässä, myös verkossa tai puhelimitse. Rahapeliongelmaan voit hakea apua koulun oppilas- tai opiskelijahuollosta tai hakeutua hoitoon oman kunnan tai A-klinikan ylläpitämälle nuorisoasemalle.

Peluuri on ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen suunnattu auttava puhelin. Palvelu toimii numerossa 0800 100 101 arkipäivisin kello 12–18, ruotsinkielistä apua ja neuvontaa saa maanantaisin. Peluuriin voit soittaa nimettömänä ja maksutta kaikkialta Suomesta. Peluurin nettisivuilta löytyy tietoa ja materiaalia peliongelmasta, vinkkejä pelaamisen hallintaan sekä auttavien tahojen yhteystietoja.

Teresa Tenkanen
asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Päivittänyt:
Inka Sivennoinen
erityisasiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
www.pelitaito.fi