Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Nuori urheilija ja päihteet

24.4.2025

Mitä nuorempana päihdekokeilut alkavat, sitä suurempi on riski päihteiden aiheuttamille terveysongelmille myöhemmällä iällä. Varhaiset päihdekokeilut lisäävät riskiä päihderiippuvuuteen, ja nuori ihminen on erityisen altis riippuvuuden kehittymiselle. On tärkeää, että lasten ja nuorten ympärillä olevat aikuiset pyrkivät ehkäisemään päihdekokeiluja ja tukemaan päihteetöntä kasvua niin kodeissa, kouluissa kuin vapaa-ajan harrastuksissakin. 

Terveyshaittojen ohella päihteiden käytöllä on nuorelle haitallisia vaikutuksia myös urheilun näkökulmasta. Päihteet vaikuttavat haitallisesti niihin keskeisiin tekijöihin, jotka määrittävät nuoren kehittymistä urheilijana: harjoittelusta saavutettavaan hyötyyn ja harjoittelusta palautumiseen, unen laatuun, ravitsemuksen tasapainoon sekä psyykkiseen hyvinvointiin.  

Urheilu ei suojaa nuorta päihteiden käytöltä, mutta aikuiset voivat suojata  

Urheiluseurassa harrastamisen on todettu olevan nuorilla yhteydessä terveellisempiin elintapoihin, kuten suositusten mukaisen liikuntamäärän täyttymiseen sekä vähäisempään päivittäiseen ruutuaikaan digilaitteiden parissa. Ohjattuun urheiluharrastukseen nuorena osallistuneiden on myös havaittu voivan aikuisiässä psyykkisesti paremmin verrattuna henkilöihin, jotka eivät ole nuoruudessaan osallistuneet urheiluseuratoimintaan. Toisaalta on havaittu, että runsas alkoholinkäyttö ja nuuskaaminen saattavat olla ohjattuun urheiluharrastukseen osallistuneiden nuorten keskuudessa jopa muita nuoria yleisempää, ja nämä kielteiset piirteet terveyskäyttäytymisessä säilyvät usein aikuisikään saakka.  

Viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella urheilevien nuorten päihteiden käyttö näyttäisi kuitenkin olevan vähäisempää erityisesti niiden nuorten kohdalla, jotka osallistuvat aktiivisesti ja säännöllisesti seuratoimintaan, verrattuna silloin tällöin tai ei lainkaan seuratoimintaan osallistuviin nuoriin. Suomalaistutkimuksessa (2022) esimerkiksi nuuskaa käytti 10 % aktiivisesti urheiluseurassa harrastavista 15-vuotiaista, kun taas niistä nuorista, jotka eivät olleet koskaan osallistuneet urheiluseuratoimintaan, noin joka neljäs (23 %) käytti nuuskaa. Vaikka nuorten keskuudessa suosiotaan kasvattaneiden uusien nikotiinituotteiden (nikotiinipussit ja sähkösavuke) käyttö näkyy tänä päivänä lisääntyvästi myös urheilun parissa, ovat alkoholi ja tupakka yhä urheilevien nuorten yleisimmin käyttämät päihteet. Urheiluseuroissa harrastavista 15-vuotiaista nuorista 29 % oli käyttänyt alkoholia ja 16 % oli tupakoinut.  

Urheiluseurassa harrastaminen ei siis itsessään välttämättä suojaa lapsia ja nuoria päihteiden käytöltä, mutta urheilun parissa toimivat aikuiset voivat suojata. Päihteettömyyteen sitoutunut urheiluseura voi olla ratkaisevasti tukemassa nuorten harrastajiensa päihteetöntä kasvua. Keskeinen vaikutus on sillä, millaiset yhdessä sovitut arvot, toimintatavat ja säännöt urheiluseurassa vallitsevat, sekä millaista esimerkkiä jokainen seuran toiminnassa mukana oleva aikuinen omalla asenteellaan, käytöksellään ja toiminnallaan näyttää.  

Vanhempi, keskustele kotona päihteistä 

Aikuisten on hyvä tiedostaa, että tupakka- ja nikotiiniteollisuus on ottanut myös urheilevat nuoret vahvasti markkinoinnin kohteeksi. Nuoria pyritään houkuttelemaan nikotiinituotteiden käyttäjiksi urheilukuvastoa hyödyntävillä näyttävillä tuotepakkauksilla, makuaineilla sekä harhaanjohtavilla mainoslauseilla. Päihteettömyys on tärkeä osa terveellisten ja urheilullisten elintapojen kokonaisuutta, ja siitä on hyvä käydä urheilevien nuorten kanssa keskustelua paitsi vanhempien toimesta kotona, myös valmentajien tai muiden seuratoimijoiden johdattelemana urheiluseurassa.  

Uusien nikotiinituotteiden suosion myötä on tänä päivänä entistäkin tärkeämpää, että aikuiset keskustelevat lasten ja nuorten kanssa päihteistä jo varhain. Vanhempien ei tarvitse olla huolissaan siitä, että päihteistä puhuttaisiin lapsille liian aikaisin. Kuten uusimmat Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, jo alakouluikäisten 4. ja 5. luokan oppilaiden nikotiinituotteiden kokeilut lisääntyvät ja yhä useampi lapsi kohtaa arjessaan tilanteen, jossa päihteitä tullaan hänelle tarjoamaan. Kertomalla lapselle oikeaa tietoa päihteiden haitoista sekä keskustelemalla mahdollisista eteen tulevista päihdetilanteista, voi vanhempi auttaa lasta tekemään terveellisiä ja hyvinvointia tukevia valintoja ja suojata päihdehaitoilta.

Vanhemmille tukea päihdekeskusteluun

Urheiluseuratoimijoille tukea päihdekeskusteluun

Jari Hätinen
TtM, projektipäällikkö, EHYT ry

Lähteet

Appelqvist-Schmidlechner, K., Vaara, J., Häkkinen, A., Vasankari, T., Mäkinen, J., Mäntysaari, M., & Kyröläinen, H. (2018). Relationships between youth sports participation and mental health in young adulthood among Finnish males. American journal of health promotion, 32(7), 1502–1509. 

 

Ehyt.fi 

 

EHYT ry. 2022. Valmentajien ja muiden urheiluseuratoimijoiden tiedot ja mielipiteet nuorten urheilijoiden digi- ja rahapelaamisesta sekä päihteiden käytöstä.  

 

Häkkinen M. Terveyskirjasto. Alkoholi ja liikunta. Duodecim. Aineisto www-muodossa osoitteessa terveyskirjasto.fi/dlk01107#s4  

 

Kokko, S. Suomalaisten nuorten urheilijoiden terveystottumukset ja elämäntavat. Teoksessa Mononen, K., Aarresola, O., Sarkkinen, P., Finni, J., Kalaja, S., Härkönen, A., Pirttimäki, M., Aira, T., Danskanen, K., Hakkarainen, H., Heinonen, K., Hiilloskorpi, H., Huhta, H., Hämäläinen, K., Häyrinen, M., Jaakkola, T., Kokko, S., Konttinen, N., Korkiamäki, R., Vänttinen, T. (2014). Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä : urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU. KIHUn julkaisusarja, 46.  

 

Kokko, S., Martin, L., Villberg, J., Simonsen, N., Husu, P. & Vasankari, T. (2023). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2023:1. 

 

Kouluterveyskysely. 2023. THL.  

 

Mäkelä, K. J. J., Kokko, S., Kannas, L., Villberg, J., Vasankari, T., Heinonen, J. O., Savonen, K., Alanko, L., Korpelainen, R., Selänne, H., & Parkkari, J. (2016). Physical Activity, Screen Time and Sleep among Youth Participating and Non-Participating in Organized Sports: The Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) Study. Advances in Physical Education, 6(4), 378–388. 

 

terveurheilija.fi 

 

Vuori, I. (2016). Liikunta lapsena ja nuorena. Teoksessa Vuori, I., Taimela, S., Kujala, U. (toim.) Liikuntalääketiede. (3.-8. painos). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s. 145-170.  

 

WHO-Koululaistutkimuksen ja Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa –tutkimuksen yhteistyötutkimuksen (HBSC-LIITU) aineisto 2022.

Anna arvio tietoartikkelista

Lisäsikö tämä sivu tietoasi?
Lisäsikö tämä sivu tietoasi?
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon