Kiusaaminen pelimaailmassa

20.8.2024

Sukupuolen ei pitäisi vaikuttaa pelaamiseen, mutta usein se vaikuttaa varsinkin, kun pelataan muiden kanssa. Pelimaailmassa on edelleen sukupuoleen liittyviä eroja. Esimerkiksi pelejä markkinoidaan enemmän pojille, ja tunnetut pelitapahtumat ja striimaajat ovat usein miehiä. Tyttöjen ja naisten pelaaminen näkyy vähemmän. He pelaavat usein omien kavereidensa kanssa ja saattavat kohdata häirintää tai syrjintää. On tärkeää, että jokainen pelaaja pyrkii luomaan pelikulttuurin, jossa kaikki voivat olla mukana omana itsenään.

Suomalaisten pelaaminen ja sukupuoli

Digitaaliset pelit ovat nykyään osa lähes jokaisen suomalaisen arkea. Noin 70 % suomalaisista pelaa digipelejä ainakin silloin tällöin. Sukupuolieroja pelaamisessa kuitenkin hieman näkyy. Esimerkiksi Pelaajabarometri 2022 -tutkimuksen mukaan 64 % suomalaisista naisista ja tytöistä pelaa digipelejä. Miehillä ja pojilla pelaaminen on hieman yleisempää, mutta ero on vain noin 6 %. Myös pelilaitteissa on eroja: miehet pelaavat hieman enemmän tietokoneilla ja konsoleilla, kun taas naiset suosivat mobiililaitteita.

Tilastot kertovat suomalaisten pelaamisen yleistilasta, mutta ne eivät kuvaa yksittäisiä henkilöitä. Kenenkään pelaamisesta ei siis voi tehdä päätelmiä heidän sukupuolensa, ikänsä tai muiden tekijöiden perusteella.

Kiusaaminen pelimaailmassa

Kilpailullisissa peleissä, erityisesti kun pelataan tuntemattomien kanssa, esiintyy häirintää ja vihapuhetta. Nuorten pelikokemuksia kartoittavan tutkimuksen mukaan lähes jokainen pelaaja oli havainnut häiritsevää käytöstä, ja suurin osa oli myös itse kokenut vihapuhetta tai häirintää.

Pelaajien kohtaamat häiritsevät ja syrjivät kommentit kohdistuvat itse pelaamiseen, mutta myös merkittävissä määrin sen ulkopuolisiin seikkoihin, kuten pelaajan oletettuihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (sukupuoli, etnisyys, ikä, ulkonäkö, kielitaito). Häiritsevät kommentit kohdistuvat erityisesti erilaisiin vähemmistöryhmiin kuuluviin pelaajiin (joihin myös tytöt/naiset sisältyvät pelikulttuurissa), mutta ne koskettavat kaikkia pelikulttuurista tavalla tai toisella osallisia.

Naiset ja tytöt kokevat esimerkiksi pelitaitojensa ja -kiinnostuksensa vähättelyä, mutta myös suoraa sukupuolittunutta häirintää, joka voi näkyä esimerkiksi raiskauspuheena. Välttääkseen häirintää naispuoliset pelaajat voivat jopa piilotella sukupuoltaan esimerkiksi käyttämällä sukupuolineutraaleja nimimerkkejä ja jättäytymällä äänikeskustelun ulkopuolelle. Tämä saattaa olla syynä siihen, miksi tyttöjä ja naisia ei niin paljon näy esimerkiksi striimaajina tai kilpapelaajina.

Pelikulttuurin sukupuolittuneisuus ei kosketa ainoastaan tyttöjä ja naisia. Myös pelikulttuurissa vallitseva miehen malli on hyvin stereotypioita korostavaa, mikä rajoittaa myös poikien ja miesten osallistumisen mahdollisuuksia. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla pelaajilla saattaa niin ikään olla vaikeuksia löytää paikkaansa toimia omana itsenään pelikulttuurissa. Pelaaja voi kokea, että tullakseen hyväksytyksi peliporukkaan hänen täytyy hyväksyä tai vähintään jättää huomiotta syrjivä käytös ja kielenkäyttö tai jopa aktiivisesti osallistua siihen. Syrjintää vastaan nouseminen pelissä vaatii yhtä lailla rohkeutta kuin reaalimaailmassakin.

Miten toimia reilusti pelikulttuurissa?

Muista, että jokaisen pelihahmon takana on oikea ihminen. Kun pelaat, älä tee oletuksia toisen pelaajan sukupuolesta, iästä tai muista ominaisuuksista. Tuntematon tiimikaveri oletetaan verkossa helposti itsen kaltaiseksi – etenkin, jos häntä ei näe tai edes kuule. Pelatessaan kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että jokaisen pelihahmon – niin vihollisen kuin tiimikaverin takana – on oikea ihminen, josta ei kannata tehdä oletuksia. Hän voi olla erilainen kuin itse ja pelissä heitetyt ikävät kommentit voivat satuttaa juuri häntä. Pelaajan kiinnostuksen tai taitojen tasosta ei myöskään voi tai kannata tehdä oletuksia tämän henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Kun kohtelet muita pelaajia kunnioittavasti ja ilman ennakko-oletuksia, autat luomaan pelikulttuurin jossa kaikkien on hyvä olla.

Usva Friman
Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto, Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö

päivittänyt:
Henna Vuorento
pelihaittojen ehkäisyn asiantuntija, A-klinikkasäätiö