Huumeiden viihdekäyttö

Päivitetty 06.09.2024

Mistä puhutaan, kun puhutaan huumeiden viihdekäytöstä tai satunnaiskäytöstä? 

Viihdekäytön käsite lanseerattiin Mikko Salasuon väitöskirjassa 2000-luvun alkupuolella, ja hän on todennut sen käsitteenä kertovan ennen kaikkea käytön tarkoituksesta, tavasta ja käytön kulttuurisesta kontekstista. Yleensä viihdekäytöllä tarkoitetaan satunnaisempaa käyttöä, jonka motiivina on päihtymys. Englannin kielessä käytetään usein termejä recreational drug use, tai nykyään enenevässä määrin drug use in recreational settings. Silloin ei niinkään oteta kantaa käytön motiiviin, vaan käytön luonteen määrittää konteksti, johon käyttö liittyy. 

Suomessa viihdekäyttö on terminä melko vakiintunut, joskin saman ilmiön kohdalla saatetaan puhua myös satunnaiskäytöstä. Satunnainen käyttökin voi olla hyvin vaihtelevaa muutamasta kokeilusta vuodessa, viikoittain tapahtuvaan käyttöön tai satunnaisesti tapahtuva käyttökin voi olla jossakin määrin hallitsematonta. Termeistä ei vallitse täyttä yksimielisyyttä, eikä viihdekäytölle tai satunnaiskäytölle ole olemassa mitään virallisia tai lääketieteellisiä määritelmiä. Huolimatta käytettävästä termistä, huumeiden käyttö saatetaan tässä yhteydessä ymmärtää harmittomaksi ja haitattomaksi, satunnaisesti tapahtuvaksi käytöksi. Kuitenkin huumeiden käyttöön, vaikka harvoinkin käytettynä, liittyy aina riskejä. 

Miksi käytetään?

Usein huumeista puhuttaessa keskitytään pelkästään käytöstä aiheutuviin haittoihin, mutta keskustelussa on tiedostettava myös se, miksi huumeita kokeillaan ja käytetään. Mielihyvän hakeminen on biologista. Ihmislajin selviytymisen kannalta tärkeät asiat tuottavat mielihyvää: ruoka, yhdessäolo, seksi. Päihteiden käytön biokemiallista taustaa selitetään mielihyväteorioilla, jonka mukaan nautintoa ja riippuvuutta aiheuttavat aineet aktivoivat aivojen mielihyväjärjestelmää. Huumeiden palkitsevat vaikutukset välittyvät sellaisen hermojärjestelmän kautta, joka normaalisti huolehtii yksilön ja lajin hengissä säilymisestä, toisin sanoen elämälle välttämättömien toimintojen ylläpitämisestä. Huumausaineet aktivoivat mielihyväjärjestelmää usein voimakkaammin kuin luonnolliset mielihyvän tuottajat. Huumeiden käytöllä voidaan hakea monia erilaisia positiiviksi koettuja vaikutuksia:

Hyvä olo, päihtymys, euforia. Huumeet voivat joillekin tuottaa voimakkaita mielihyvän tunteita. Tätä alkueuforiaa seuraa muita vaikutuksia, jotka vaihtelevat käytetyn huumetyypin mukaan. Esimerkiksi stimulanttien, kuten kokaiinin, kanssa päihtymyksestä voi seurata positiiviseksi koettuja vaikutuksia kuten itsetunnon kohoamista, mielialan nousua, estojen vähenemistä sekä lisääntynyttä yhteenkuuluvuuden tunnetta.  Sitä vastoin opioidien, kuten heroiinin, aiheuttamaa euforiaa seuraa rentoutumisen ja tyytyväisyyden tunne. On tiedostettu myös tarve esimerkiksi tehostaa muiden päihteiden vaikutuksia (esimerkiksi stimulanttien käytöllä voidaan pyrkiä hallitsemaan alkoholipäihtymystä. Alkoholi ja kokaiini saattavat tuntua miellyttävältä yhdistelmältä, mutta samanaikaisesti käytettynä lisäävät riskejä ja esimerkiksi äkillisten kuolemaan johtavien sydänkohtausten riskiä).

Olon parantaminen, ahdistuksen ja stressin lieventäminen, pako arjesta. Jotkut ihmiset, jotka kärsivät sosiaalisesta ahdistuksesta, stressistä ja masennuksesta, voivat alkaa käyttää huumeita yrittääkseen tuntea olonsa vähemmän ahdistuneeksi. Stressillä voi olla tärkeä rooli huumeiden käytön aloittamisessa ja jatkamisessa.

Suorituksen parantaminen. Nyky-yhteiskunnassa, jotkut saattavat tuntea painetta parantaa keskittymiskykyään koulussa tai työssä tai kykyjään urheilussa ja hakevat tähän vaikutusta käyttämällä huumeita.

Uteliaisuus, jännityksen hakeminen ja sosiaalinen paine. Päihteiden käyttöä ohjaa usein myös hyväksytyksi tulemisen tarve. Tässä suhteessa nuoret ovat erityisen vaarassa, koska vertaispaine voi olla erittäinkin voimakasta. Nuoruus on kehitysvaihe, jonka aikana riskitekijöiden, kuten huumeita käyttävien ikätovereiden seura voi johtaa päihteiden käyttöön.

Jokaisen on hyvä pohtia huumeiden käyttöä ja sen eri puolia, on siitä kokemusta tai ei. Yhtenä selkeänä elämänhallintatekniikkana on todettu se, että päihteisiin ei paeta ongelmia vaan elämän on syytä tuntua mielekkäältä myös ilman päihteitä.

Mitä huumeita tässä yhteydessä yleensä käytetään?

Satunnaisessa huumeiden käytössä käytetään samoja yhdisteitä kuin säännöllisemmässä tai jo riippuvuudeksi muuttuneessa käytössä. Yleisimmin kokeiltu tai käytetty huume Suomessa on kannabis, sen kokeilu on yleistynyt tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Seuraavaksi yleisimmin käytettyjä huumeita ovat stimulantit (mm. amfetamiini, ekstaasi ja kokaiini), joiden kokeilut ovat myös viime vuosina lisääntyneet, joskin näitä aineita kokeilleiden osuudet jäävät huomattavasti kannabista matalammalle tasolle. Heroiinin käyttö on Suomessa vähäistä.

Miten yleistä se on?

On olemassa erilaisia mittareita, joilla voidaan pyrkiä arvioimaan miten yleistä huumeiden kokeilu ja käyttö Suomessa on. Joka neljäs vuosi toteuttava Huumekysely, reaaliaikaiset jätevesitutkimukset sekä poliisin ja Tullin tietoon tulleet rikokset ja takavarikot antavat yleiskuvan Suomen huumeiden käytöstä, mutta ne eivät pysty erottelemaan onko käyttö ollut satunnaisempaa tai säännöllisempää, käyttöannokset isompia tai pienempiä jne. Vuoden 2022 Huumekyselyn mukaan kannabista on kokeillut tai käyttänyt 29 % 15–69-vuotiaista suomalaisista. Amfetamiinia on joskus elämänsä aikana kokeillut 7 %, ekstaasia 6 % ja kokaiinia 5 % väestöstä. Nuoremmissa ikäryhmissä osuudet ovat vanhempia ikäryhmiä korkeampia.

Varsinaista tutkimusta nimenomaan kokeilun ja satunnaiskäytön yleisyydestä ei Suomessa tällä hetkellä ole. On hyvä muistaa, että kuitenkin suurin osa niin nuorista kuin vanhemmistakin, ei ole koskaan edes kokeillut huumeita.

Onko se haitatonta?

Päihteiden käyttö ei ole koskaan täysin haitatonta, ei edes kokeilu tai satunnaiskäyttö. Huumeiden käyttöön liittyy monenlaisia riskejä riippuen käytetyistä yhdisteitä, käyttötavoista, käytön tiheydestä, yhdisteen määrästä ja pitoisuudesta sekä yksilöllisistä eroista. (lue lisää Päihdelinkistä ja Terveyskirjastosta)

Akuutit haitat saattavat ilmetä jo ensimmäisten kokeilukertojen aikana tai jälkeen. Näitä ovat akuutit terveysriskit ja muut ongelmat, kuten itse päihtymys, tajuttomuus ja tahattomat loukkaantumiset, aggressiivinen käytös ja väkivalta, suojaamaton seksi, ajaminen päihtyneenä ja yliannostuksen ja epäpuhtaiden aineiden aiheuttamat myrkytykset. Akuutteja haittoja voivat pahentaa tai lisätä useiden yhdisteiden samanaikainen tai perättäinen käyttö.

Pidempiaikaisen käytön haittoja puolestaan ovat: Mahdollinen riippuvuuden syntyminen ja toleranssin kehittyminen (kun huumeita käyttää toistuvasti, elimistön sietokyky niiden vaikutuksille kasvaa, jolloin huumeiden vaikutukset vähenevät. Saman vaikutuksen saamiseksi on käytettävä yhä isompaa annosta). Saattaa ilmetä taloudellisia ongelmia käytön rahoittamisesta johtuen, päihteen hankintaan saattaa liittyä riskejä (myynti saattaa olla järjestäytyneen rikollisuuden hallinnoimaa), käyttötavasta ja aineesta riippuen on riski tartuntataudeille, suu- ja keuhkosairauksille, sydänsairauksille jne. Lisäksi käyttö altistaa mielialahäiriöille, kuten masennukselle, paniikkihäiriölle, unihäiriöille ja erilaisille kognitiivisille häiriöille, kuten muistiongelmille. On myös muistettava, että Suomessa huumeen käyttö on rikos ja myös tästä saattaa aiheutua seurauksia.

Päihteiden käytön ennaltaehkäisystä on saatavilla laajasti tietoa mm. THL:N sivuilta.

Sanna Kailanto, erityisasiantuntija, THL

Karoliina Karjalainen, erikoistutkija, THL

Alkuperäinen julkaisu 23.5.2023