Etusivu » Tietopiste » Tietoartikkelit » Koulutus tyo ja raha » Oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeudet

Julkaistu 27.12.2013

Oppimisvaikeudet tai erilainen oppijuus on laaja kenttä, joka sisältää eriasteisten lukivaikeuksien lisäksi erilaisia tarkkaavaisuushäiriöitä, hahmottamisvaikeuksia ja matemaattisia vaikeuksia. Myös lukivaikeus voi näkyä eri tavoin: hitaana lukemisena, hitaana kirjoittamisena, kirjoitusvirheinä tai pulmina tuottaa tekstiä. Joillakin on haasteita lukemisen puolella mutta ei välttämättä kirjoittamisessa, ja toisilla taas juuri päinvastoin. Kielellinen erityisvaikeus taas tarkoittaa, että henkilöllä on vaikeuksia puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä tai molemmissa. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että oppimisvaikeudet ovat melko yleisiä ja on arvioitu, että 20–25 prosentilla väestöstä on jonkinasteisia oppimisvaikeuksia.

Testeillä selvyyttä tilanteeseen

Yhdellä siis kirjaimet menevät sekaisin, toisella rivit hyppivät ja kolmannella puolestaan lukeminen onnistuu, mutta kirjoittamisessa on hankaluuksia. Jos epäilee, että itsellä on jonkinlainen oppimisvaikeus, kannattaa tehdä pikalukitesti. Pikalukitesti on itsenäisesti tehtävä testi, joka antaa alustavaa tietoa siitä, voisiko kyseessä olla lukivaikeus. Mikäli testin tulos osoittaa lukivaikeuden suuntaan, kannattaa hakeutua ryhmämuotoiseen lukiseulaan ja sen jälkeisiin yksilötesteihin, joissa ammattilaisen ohjauksella selvitetään, onko kyseessä vaikeus ja minkä tasoinen se mahdollisesti on. On ensiarvoisen tärkeää selvittää ongelman ydin, koska vasta silloin voidaan etsiä siihen parhaita mahdollisia ratkaisuja ja apuvälineitä. Lisätietoa testeistä ja testaajista on saatavilla esimerkiksi Erilaisten oppijoiden liiton nettisivuilta tai valtakunnallisesta lukipuhelimesta.

Lisäksi on hyvä selvittää havaintokanavatestin avulla, painottuuko omassa oppimisessa auditiivinen, visuaalinen vai kinesteettinen puoli. Auditiivinen oppiminen tarkoittaa kuuloaistin pohjalta oppimista, visuaalinen oppiminen näköaistin korostumista oppimisessa ja kinesteettinen oppiminen oppimista tekemisen, liikkeen ja tuntoaistin kautta. Kun tuntee oman oppimistyylinsä, on luonnollisestikin helpompi opiskella. On hyvä tuntea omat heikkoutensa, jotta voi harjoittaa niitä, mutta vielä parempi on tuntea omat vahvuutensa, jotta voi tukeutua opiskelussa niihin. Havaintokanavatestin voi tehdä esimerkiksi täällä.

Pohjimmiltaan kyse on erilaisuudesta

Kaikilla on erityisiä vahvuuksia joillakin osa-alueilla ja vastaavasti heikkouksia toisilla. Heikkouksia voi toki haastaa ja harjoittaa, mutta parhaat tulokset ovat saavutettavissa vahvuuksien kautta. Henkilöllä voi olla kielellisiä vaikeuksia tai keskivaikea lukivaikeus, ja koulussa häntä on ehkä kutsuttu ”heikoksi oppijaksi”, mutta samaan aikaan hän voi olla visuaalisesti vahva oppija. Kysymys on sanavalintojen lisäksi näkökulmasta. On leimaavaa ja hedelmätöntä – vaikkakin helppoa – puhua vahvoista ja heikoista, kun puhutaan pohjimmiltaan vain erilaisuudesta. Erilaisuuteen suhtautuminen ja sen hyväksyminen on yllättävän hankalaa, ehkä juuri siksi, että se samalla haastaa meidän käsitystämme normaalista.

Nuoret ovat kertoneet minulle omista kokemuksistaan oppimisvaikeuksista ja siitä, kuinka vapauttavalta on tuntunut, kun on saanut selityksen ja nimen omalle ongelmalleen. Moni on kertonut, kuinka mahtavaa oli saada ikään kuin virallisesti tietää, ettei olekaan tyhmä vaan erilainen oppija. Näitä selviytymistarinoita on ollut hienoa kuulla. Samalla olen kuitenkin pohtinut, että miksi ihmisiä, joilla on oppimisvaikeuksia, pidetään usein heikkoina oppijoina ja hieman tyhmempinä, vaikka tiedetään, että oppimisvaikeuksilla ei ole tekemistä älyn tai tyhmyyden kanssa.  Miksi hidasta lukemista pidetään stereotyyppisenä tyhmyyden merkkinä? Se ei varmastikaan ainakaan kannusta oppimisvaikeuksista eteenpäin.

Vaikeuksiin on tarjolla ratkaisuja

Lukemisen helpottamiseksi voi käyttää esimerkiksi läpinäkyviä värikalvoja tai lukiviivoittimia. Joillakin ihmisillä mustan ja valkoisen kontrasti vaikeuttaa lukemista ja rivillä pysymistä. Rivit ikään kuin hyppivät silmissä. Lukiviivain auttaa seuraamaan riviä, lukikalvo taas lieventää musta-valkoisen kontrastia.  Lisäksi on esimerkiksi kirjoitettua tekstiä skannaavia kyniä, jotka kääntävät vierasta kieltä, jolloin kielten opiskeleminen helpottuu. Joku puolestaan saa hyötyä äänikirjoista, sillä myös korvilla voi lukea.

Oppimisvaikeuksia varten on olemassa erilaisia tietokoneohjelmia. Jos ongelmana ovat kirjoitusvirheet, voi apua saada esimerkiksi Kirjoita ja kuuntele -tietokoneohjelmasta, joka lukee ääneen kirjoitetun tekstin, jolloin kirjoitusvirheiden huomaaminen helpottuu. Matemaattisiin tehtäviin liittyviin ongelmiin voi saada apua niinkin perinteisestä apuvälineestä kuin helmitaulusta ja monista muista matematiikkaa konkretisoivista välineistä. Kieliä voi harjoittaa niin kielikahvilan kuin sarjakuvien tekemisenkin kautta.  Henkilö, jolle perinteisten nuottien lukeminen on hankalaa, voi puolestaan harjoitella instrumenttien soittamista kuvionuottien avulla. Linkkejä apuvälineisiin ja ohjelmiin löytyy esimerkiksi täältä. Keinoja ja tapoja oppimiseen löytyy vaikka kuinka paljon, jokaiselle on varmasti omansa!

On sanottu, että maailma on sana. Meillä kaikilla pitää olla mahdollisuus ymmärtää se.

Jari-Pekka Hietsilta
nuorisosihteeri, Erilaisten oppijoiden liitto

Lähteet

Apuvälineet arjen apuna. Erilaisten oppijoiden liitto.

Havaintokanavatesti. Erilaisten oppijoiden liitto.

Lukitestit. Erilaisten oppijoiden liitto.

Mikä on omin tapasi oppia? Erilaisten oppijoiden liitto.

Minkälaisia oppimisvaikeuksia? Erilaisten oppijoiden liitto.

Oppimisvaikeudet. Erilaisten oppijoiden liitto.

Pikalukitesti. Erilaisten oppijoiden liitto.

Oliko artikkeli mielestäsi hyödyllinen?
Ääniä yhteensä: 787