BENTSOT

YLEISTÄ

Bentsodiatsepiinit ("bentsot", "pamit" jne.) ovat rauhoittavia lääkkeitä ja ne kuuluvat pääasiassa keskushermostossa vaikuttaviin eli PKV-lääkkeisiin. PKV-lääkkeitä kutsutaan myös kolmiolääkkeiksi, koska niiden lääkepakkauksissa on punainen varoituskolmio. Bentsodiatsepiinit sitoutuvat aivoissa GABA_A-reseptoreihin ja voimistavat sitä kautta gamma-aminohapon toimintaa reseptoreissa. GABA on aivojen ja muun keskushermoston hermosolujen toimintaa jarruttava välittäjäaine.

Bentsodiatsepiinit on alun perin tarkoitettu muun muassa ahdistusta lievittäviksi, kouristuksia ehkäiseviksi, unensaantia nopeuttaviksi ja lihaksia rentouttaviksi lääkkeiksi. Viime vuosina on kuitenkin huomattu, että bentsot aiheuttavat varsinkin pitkäaikaisessa ja säännöllisessä käytössä myös lukuisia haittoja, joiden takia niitä ei pitäisi käyttää kuin satunnaisesti lääkärin määräyksellä. Bentsoja ei nykyään suositella esim. ahdistuneisuushäiriön ainoaksi hoidoksi.

Erityisesti nuoruusiässä erilaiset kokeilut ja rajojen testaaminen ovat tavallisia. Tämä johtuu siitä, että nuorten kehittyvässä vaiheessa olevat aivot ovat elämyshakuiset. Toisaalta nuoret ovat alttiimpia myös riippuvuuden kehittymiselle ja ns. paradoksaaliset reaktiot, eli ilmiöt, joissa lääke toimii päinvastoin kuin piti, ovat yleisempiä nuorilla.

HAITAT

Bentsojen yleisimmät haitat ovat muun muassa väsymys, välinpitämättömyys ja masennusoireet, ahdistuksen pahentuminen, aggressiivisuus, impulsiivisuus, ärtyneisyys, tasapainohäiriöt, huimaus, sekavuus ja epäselvä puhe, muistin heikentyminen, keskittymisvaikeudet ja reaktiokyvyn hidastuminen sekä seksuaalinen haluttomuus ja erektio-ongelmat. Ne heikentävät usein myös kykyä kontrolloida omaa käytöstä normaaliin tapaan.

Mikäli bentsoja käyttää säännöllisesti, niihin kehittyy nopeasti toleranssi, eli sama määrä lääkettä ei enää tehoa kuten aiemmin. Tällöin joutuu ottamaan enemmän lääkettä, mikä voi johtaa siihen, että bentsoannokset nousevat hyvinkin suuriksi. Tällaista suurta annosta bentsoja ei voi lopettaa suoraan, sillä se voi aiheuttaa voimakkaita vieroitusoireita ja kouristuksia.

Kaikkiin bentsodiatsepiineihin voi kehittyä riippuvuus. Mikäli bentsoista on tullut riippuvaiseksi, niiden käytön lopettaminen tai lääkkeiden loppuminen aiheuttaa yleensä jo itsessään suurta ahdistusta.

VIEROITUSOIREET

Tyypillisiä bentsovieroitusoireita ovat muun muassa ärtyneisyys, pelokkuus, pahoinvointi, unihäiriöt, sydämen tykytys, vapina ja hikoilu. Ahdistusoireet pahentuvat yleensä silloin, kun bentsot poistuvat elimistöstä, eli ne myös ylläpitävät esim. ahdistuneisuushäiriön oireita. Jos bentsoista vieroittautuu tarpeeksi hitaasti, ei vieroitusoireita yleensä tule. Vieroitus kannattaakin suunnitella yhdessä lääkärin tai muun päihdehoitoon/lääketieteeseen perehtyneen henkilön kanssa.

PÄIHDEKÄYTTÖ

Bentsodiatsepiineja voidaan käyttää myös tahallaan väärin, joko sellaisenaan tai yhdessä muiden päihdyttävien aineiden, kuten alkoholin kanssa. Tällöin puhutaan sekakäytöstä. Sekä bentsojen väärinkäyttö että sekakäyttö voivat aiheuttaa hengenvaarallisia seurauksia. Bentsot muun muassa lamaavat hengitystä ja voivat johtaa koomaan. Suonensisäisesti käytettynä hengityslaman kehittymisen riski on erityisen suuri. Bentsojen vasta-aine on nimeltään flumatseniili, ja sitä voidaan käyttää esim. yliannostustilanteissa.

Erityisesti nuorilla aikuisilla lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Erilaiset päihdekokeilut ovat jo nuorilla tavallisia. Nuoret käyttävät bentsoja usein joko päihtymyksen tavoitteluun tai hakeakseen uusia kokemuksia. Myös ulkoiset ja sisäiset paineet, kuten esim. opinnoista aiheutuva stressi voivat herkästi johtaa nuorilla ”itselääkintään”, kun bentsoilla yritetään lievittää ahdistavaa oloa.

Viime vuosina varsinkin ulkomailta tuodut bentsot ovat lisääntyneet katukaupassa, ja aiheuttaneet pahimmillaan vaikeita yliannostuksia myös nuorilla. Sekä nuorten että aikuisten huumekuolemissa on usein mukana nimenomaan bentsoja.

ERILAISIA BENTSODIATSEPIINEJA:

alpratsolaami (Xanor®, Xalol®)

diatsepaami (Diapam®, Medipam®)

klonatsepaami (Rivatril®, Rivotril®)

klooridiatsepoksidi (Risolid®)

loratsepaami (Temesta®)

midatsolaami (Dormicum®)

nitratsepaami (Insomin®)

oksatsepaami (Opamox®, Oxamin®)

tematsepaami (Tenox®)

triatsolaami (Halcion®)

tsopikloni (Imovane®, Zopinox®)

tsolpideemi (Somnor®, Stella®, Stilnoct®)

Hanna Särkilä

lääketieteen lisensiaatti, psykiatrian erikoistuva lääkäri

Mereta Perttilä

nuorisopsykiatrian erikoislääkäri