Etusivu » Tietopiste » Tietoartikkelit » Alkoholi » Juomisen sosiaalinen paine

Juomisen sosiaalinen paine

Julkaistu 6.11.2012. Päivitetty 1.11.2016

Juomisen viehätys perustuu varsinkin nuorilla useimmiten hyvään seuraan. Juomistilanteet antavat mahdollisuuden kokea ja näyttää yhteenkuuluvuuden tunteita muiden kanssa. Vanhat kaverit tuntuvat juodessa erityisen läheisiltä ja uudet ihmiset mielenkiintoisilta. Toisiin on helpompi tutustua ja omakin olo on itsevarma.

Miksi näin on? Syyt ovat kemiallisia ja kulttuuriin liittyviä. Kemiallisesti alkoholi vaikuttaa keskushermostoon ja mieleen eli siihen, miltä asiat tuntuvat. Itsetarkkailu hellittää ja asiat tuntuvat mukavammilta. Musiikki kuulostaa paremmalta ja vitsit naurattavat enemmän; on helpompi tarttua hetkeen ja tunnelmaan.

Suomalaisessa kulttuurissa alkoholi on liittynyt yhdessä olemiseen vuosisatojen ajan. Yhäkin yhteisiin juomistilanteisiin liittyy odotuksia vapaasta ja tiiviistä yhdessäolosta. Juominen yhdistää: kun porukka juo ja humaltuu yhdessä, kaikki tietävät, mitä tilanteessa kuuluu tehdä. Keskeistä on ilmaista sanoin tai teoin, mitä tuntee toisia kohtaan.

Juominen liittyy siis kaverisuhteiden vahvistamiseen. Siksi juominen on myös houkuttelevaa. Se antaa luvan tehdä asioita ja jakaa sosiaalisia tunteita, joille ei nuorten sen enempää kuin aikuistenkaan arkinen aherrus aina anna tilaa.

Sosiaalinen paine ja sen syyt

Myös juomisen sosiaalinen paine johtuu juomisen ja sosiaalisuuden liitosta. Jos ja kun yhdessä juominen on tärkeä yhdessäolon tekniikka, niin juomisesta kieltäytyminen tulkitaan helposti seurasta kieltäytymiseksi. Juomisen sosiaalinen paine ei siis liity vain alkoholiin, vaan ennen kaikkea siihen, mitä alkoholi juomistilanteessa merkitsee tai symboloi.

Tutkimusten mukaan sosiaalista painetta juoda eivät koe pelkästään raittiit, vaan myös alkoholin aktiivikäyttäjät. Sosiaalista painetta kokevat kaiken ikäiset, eniten pari–kolmekymppiset, jotka myös juovat tilastojen mukaan eniten. Juomisen ja sosiaalisuuden liitto läpäisee koko juomiskulttuurin ja kaikki juojat. Usein paine liittyy tiettyihin tilanteisiin kuten juhliin ja viikonloppuihin, joissa on odotusten mukaista käyttää alkoholia. Näistä odotuksesta poikkeaminen voi tuntua vaikealta riippumatta siitä, kuinka paljon tai usein yleensä käyttää alkoholia. Kukaan ei ole immuuni sosiaaliselle paineelle.

Kaikenikäsisillä, niin raittiilla kuin aktiivikäyttäjillä on kuitenkin hyviä syitä kyseenalaistaa alkoholinkäyttö yhteenkuuluvuuden tunteen synonyymina. Juominen ei useinkaan johda tositilanteissa samanlaiseen lämpöön ja hauskuuteen kuin mielikuvissa. Mukana on yleensä aina epämääräistä säätöä ja hölmöilyä, tylsyyttä ja pettymyksiä, kun ei ollutkaan niin hauskaa. Yhteenkuuluvuuden tunnekin voi hajota riitoihin, tappeluihin ja ihmissuhdedraamoihin. Lisäksi alkoholin tiedetään olevan epäterveellistä ja kallista.

Mutta silti juomiseen liittyvät mielikuvat loistavat kirkkaina ja houkuttelevat ihmisiä juomaan, yhä uusia ja yhä uudestaan. Tämä on eräs suomalaisen juomiskulttuurin erikoisuus. Juominen tiedetään yhtä aikaa hyväksi ja pahaksi, yhteenkuuluvuuden tunteita rakentavaksi ja rikkovaksi. Siksi ihmiset juovat niin runsaasti, vaikka tuntevatkin siitä usein painetta, syyllisyyttä ja häpeää.

Mitä tehdä?

Aikuiset tarjoavat nuorille usein helppoa ratkaisua sosiaalisen paineen vastustamiseen: älä välitä, mitä toiset sanovat − sano vain ei. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Eihän kutsusta lähteä kahville tai pizzallekaan kieltäydytä noin vain kieltäytymällä ja sivuuttamalla toisten reaktiot. Kohteliaisuus, toisten ihmisten ja tilanteiden kunnioittaminen kuuluvat ihmissuhteisiin myös silloin kun joku ehdottaa alkoholinkäyttöä.

Juomisen sosiaalista painetta pitää torjua sosiaalisilla keinoilla − ei vastustamalla alkoholia, juojia tai juomistilanteita sinänsä. Tärkein ja tehokkain tapa torjua juomisen sosiaalista painetta on huolehtia siitä, että porukkaa yhdistää muukin kuin vain juominen. Mitä vahvemmin kokee kuuluvansa porukkaan ja maailmaan tavallisessa arjessa, sitä vähemmän sosiaalinen paine houkuttelee juomaan.

Vastaavasti mitä suuremman roolin päihteet saavat yhteenkuuluvuuden voiteluaineena, sitä vaarallisemmilla vesillä ollaan. Jos päihteet ovat ainoa asia, mikä antaa tunteen porukkaan ja maailmaan kuulumisesta, on syytä hakea apua.

Myös alkoholin aktiivikäyttäjät kokevat usein sosiaalista painetta ja toivovat mahdollisuutta juoda joskus kevyemmin. Sosiaalinen paine ei ole pelkästään raittiin vähemmistön ongelma, vaan se on sisäänrakennettu useimpiin suomalaisiin juomistilanteisiin. Näitä paineita ehkäistään parhaimmin, kun kyseenalaistetaan juomisen ja sosiaalisuuden ehdotonta liittoa ja järjestetään ihmisille mahdollisuuksia voidella yhteenkuuluvuuden tunteitaan muutenkin kuin alkoholilla.

Antti Maunu
tutkijatohtori, Turun yliopisto

Lähteet

Mäkelä, Pia & Maunu, Antti (2016) Come on, have a drink: The prevalence and cultural logic of social pressure to drink more. Drugs: Education, Prevention & Policy 23(4): 312–321.

Maunu, Antti (2014): Päihteet, tunteet ja sosiaalisuus. Näkyvän päihteidenkäytön näkymättömät syyt. Janus 22(2): 109‒121.

Maunu, Antti (2013): Hauskuus ja tylsyys, turva ja vaara. Nuorten juomisen ja arjen ambivalenssit. Yhteiskuntapolitiikka 78(3): 272−285.

Maunu, Antti (2012): Ryyppäämällä ryhmäksi. Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten aikuisten juomiskulttuureihin. Helsinki: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.

Lehto, Anna-Sofia, Katainen, Anu & Maunu, Antti (2012): Riskinä toisten tahto? Laadullinen analyysi yhdeksäsluokkalaisten alkoholiin liittyvistä riskiymmärryksistä. Yhteiskuntapolitiikka 77 (2012): 6, 656−669.

Oliko artikkeli mielestäsi hyödyllinen?
Ääniä yhteensä: 919