Juominen ja juhliminen
Nuorten humalahakuinen juominen on yleinen puheenaihe. Pelätään, että alkoholipitoinen juhliminen riistäytyy käsistä. Nuorten humalajuomisen kuitenkin noudattaa omia sääntöjään eikä ole niin hallitsematonta kuin pelätään. Monen nuoren näkökulmasta juhlimisella vahvistetaan ystävyyssuhteita ja itseilmaisua. Alkoholinkäyttö ei välttämättä ole nuoren mielessä samalla tavalla terveyshuoli kuin aikuisille, mikä aikuisten ja päihdetyötä tekevien on hyvä muistaa.
Juhlimistilanteissa tavallisesti toivotaan, että kaikki juovat samaan tahtiin eikä kukaan humallu liikaa. Tämä ihanne ei aina toteudu. Alkoholi ehkä auttaa mukautumaan ystäväporukan yhteiseen tekemiseen, mutta liiallinen juominen voi pilata kaikkien hauskanpidon. Seuraavaksi kuvaillaan näitä yleisimpiä tapoja, joilla nuoret alkoholia käyttävät.
Juhlimisella on omat sääntönsä
Juhlimista voi luonnehtia irtiotoiksi arjen velvoitteista, ja siihen ajatellaan usein liittyvän melko runsasta alkoholinkäyttöä. Humaltuminen ei kuitenkaan ole tutkimusten mukaan nuorten juhlimisessa päätarkoitus. Sen sijaan alkoholia voidaan käyttää juhlimisessa luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Monet aloittavat juhlimisen ns. pohjien otolla esimerkiksi kotona, ravintolassa, terassilla tai puistossa. Siinä juominen liittyy yhdessä tekemiseen, kuten ruokailuun, keskusteluun tai pelien pelaamiseen. Sen jälkeen monesti jatketaan vaikkapa baarissa, yökerhossa, kotibileissä tai konsertissa. Joskus juhliminen venähtää jatkoille, mutta usein se päättyy jo aiemmin kaikkien palatessa koteihinsa.
Juhlimistapoja on monenlaisia
Eri-ikäisten nuorten ja toisaalta tyttöjen ja poikien välillä on eroja juhlimistavoissa. Tyypillisesti ajatellaan, että miehet juovat helpommin itsensä kovaan humalaan, kun taas naiset juovat hillitymmin. Nuorten juomisessa nämä sukupuolierot ovat kuitenkin vielä pieniä. Naisten ja tyttöjen alkoholinkäyttöä on perinteisesti ulkoapäin paheksuttu enemmän kuin miesten ja poikien. Myös koulutustausta voi vaikuttaa juhlimistapoihin, ja koulutetummat nuoret saattavat juoda hillitymmin kuin vähemmän kouluja käyneet.
Erilaiset juomistilanteet
Nuoret käyttävät alkoholia useimmiten juuri juhlimisen yhteydessä. Muita tyypillisiä juomistilanteita ovat esimerkiksi muutamalle drinkille poikkeaminen arkena ja alkoholinkäyttö ruoan kanssa. Poikkeustilanteisiin voi liittyä rankempi humalajuominen, joka saattaa päättyä muistinmenetykseen, sammumiseen, oksenteluun ja muihin ylilyönteihin. Toisaalta myös yksin juominen on hälyttävää, sillä se voi viitata alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.
Jukka Törrönen
professori, Tukholman yliopisto, Centre for Social Research on Alcohol and Drugs
Maunu, Antti (2014): Yöllä yhdessä. Yökerhot, biletys ja suomalainen sosiaalisuus. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014:6. Helsinki.
Simonen, Jenni & Törrönen, Jukka & Tigerstedt, Christoffer (2012). Juomisen feminiinisyydet eri-ikäisten suomalais- ja ruotsalaisnaisten kuvaamina. Yhteiskuntapolitiikka 77: 5.
Tigerstedt, Christoffer (toim.) (2007): Nuoret ja alkoholi. Alkoholi- ja huumetutkijain seura & Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 75.
Törrönen, Jukka (2005): Nuorten aikuisten humalakokemukset. Analyysi juomatapojen dynamiikasta ravintola- ja juomispäiväkirjoissa. Yhteiskuntapolitiikka 70: 5, 488–506.
Törrönen, Jukka & Härkönen, Janne (2016): Juomisen ritualistiset ja yksilölliset motiivit ja niiden yhteys humalaan 2000-luvun Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 81:2, 161-173.
Törrönen, Jukka & Maunu, Antti (2005): Kevyet irtiotot ja raskas sosiaalisuus. Alkoholi nuorten aikuisten ravintolailtaa kuvaavissa kertomuksissa. Yhteiskuntapolitiikka 70: 3, 266–282.
Törrönen, Jukka & Maunu, Antti (2006): Pihvin pariin punaviini, raju ryyppäys risteilyllä. Juomistilanteiden lajityypit ja sukupuolisidonnainen säätely päiväkirjoissa. Yhteiskuntapolitiikka 71: 5, 499–526.
Törrönen, Jukka & Roumeliotis, Filip (2013): Juomisen maskuliinisuudet suomalais- ja ruotsalaisryhmien kuvaamina. Yhteiskuntapolitiikka 78: 1, 35-49.
Tykkää, jaa