MDPV

Mitä se on?

MDPV on stimulantteihin kuuluva päihde, joka vaikuttaa aivoissa kiihdyttävästi. Sitä esiintyy jauheena, kapseleina, nesteenä tai imeytettynä paperiin. MDPV:tä käytetään suun kautta, nuuskaamalla tai suonensisäisesti. Yleisintä on käyttö suun kautta.

MDPV on Suomessa luokiteltu huumausaineeksi. Sen käyttö, osto, myynti ja hallussapito on kiellettyä. MDPV:n käyttö on Suomessa vähäistä. Käyttö vaikuttaisi olevan yleisintä niillä käyttäjillä, joilla on useiden päihteiden samanaikaista ongelmakäyttöä.

Miten se vaikuttaa?

MDPV vaikuttaa keskushermostossa lisäten useiden välittäjäaineiden, erityisesti dopamiinin, serotoniinin ja noradrenaliinin toimintaa. MDPV:n vaikutukset voivat jälkivaikutuksineen kestää jopa vuorokauden. Aine on myös huomattavasti vahvempaa kuin esimerkiksi amfetamiini.

Tutkimustietoa MDPV:n vaikutuksista on vähän. Käyttäjät ovat kuvanneet MDPV:tä mieltä ja kehoa piristäväksi päihteeksi. Sen on kuvailtu lisäävän luovuutta, tehokkuutta, sosiaalisuutta, empaattisuutta, puheliaisuutta, hyvää oloa ja seksuaalista halukkuutta. MDPV:n ikäviin haittavaikutuksiin on lueteltu kuuluvaksi muun muassa aistiharhat, vainoharhaiset ajatukset, leukojen jäykistyminen ja hampaiden narskuttelu, ruokahaluttomuus, univaikeudet, sekavuus, ruoansulatushäiriöt, lihasjäykkyys ja silmien pakonomainen liikehdintä.

Käytön jälkeen voi seurata masennusta. Negatiivisten vaikutusten todennäköisyys kasvaa suuremman annoskoon myötä.

Käytön riskit?

MDPV:n käyttöön liittyy rytmihäiriöiden, rintakivun ja lämpöhalvauksen riski. Käytöstä voi seurata ahdistusta, vainoharhaisuutta, hallusinaatioita ja joissain tapauksissa myös psykoosi. MDPV:n voimakkuuden vuoksi riski yliannostukseen on suuri. Vuosina 2009-2013 MDPV:hen liitettiin Suomessa 40 kuolemantapausta.

Aineen epäpuhtaus lisää ikävien ja odottamattomien vaikutusten todennäköisyyttä.

MDPV:n pitkäaikaiseen käyttöön liittyviä haittoja ei vielä tunneta. Ne lienevät kuitenkin hyvin samanlaisia kuin amfetamiinin ja kokaiinin käyttöön liittyvät pitkäaikaishaitat, sillä MDPV muistuttaa näitä sekä kemialliselta koostumukseltaan että vaikutuksiltaan. Pitkällä aikavälillä stimuloivat päihteet aiheuttavat muun muassa aliravitsemusta, univaikeuksia ja mielenterveyden ongelmia. Runsaasta MDPV:n käytöstä onkin kuvattu seuraavan muun muassa unettomuutta, ahdistusta, vainoharhaisuutta ja voimakasta päänsärkyä.

Tieto siitä, aiheuttaako MDPV riippuvuutta, on vielä epävarmaa. Eläimillä tehtyjen kokeiden pohjalta vaikuttaisi siltä, että aine on riippuvuutta aiheuttavaa.

Miten riskejä voi vähentää?

Paras keino välttää MDPV:n käyttöön liittyviä riskejä on olla käyttämättä päihdettä. Jos ainetta kuitenkin käyttää, on annostelun suhteen noudatettava äärimmäistä varovaisuutta: MDPV on voimakas ja vaikutuksiltaan pitkäkestoinen päihde. Yhteiskäyttöä etenkin muiden stimulanttien kanssa tulee välttää, sillä ne lisäävät sydän- ja verenkiertoelimistön kuormitusta.

Alho, Hannu (2012): “Stimulantit ja stimulanttiriippuvuuden yleisyys”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

EMCDDA (2014): “EMCDDA–Europol Joint Report on a new psychoactive substance: MDPV (3,4-methylenedioxypyrovalerone)”.  European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

Erowid-verkkosivut.

Gregg, Ryan A.  & Rawls, Scott M. (2014): “Behavioral pharmacology of designer cathinones: A review of the preclinical literature”. Life Sciences, vol. 97, 27–30.

Hakkarainen, Pekka; Karjalainen, Karoliina; Ojajärvi, Anni & Salasuo, Mikko (2015): “Huumausaineiden ja kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014”. Yhteiskuntapolitiikka, vol. 80:4.

Huumausainelaki (373/2008). Finlex verkkosivut.

Johnson, Lucas A.; Johnson, Rebecca L. & Portier, Ray-Bernard (2013): “Current ‘Legal Highs”. The Journal of Emergency Medicine, vol. 44:6, 1108–1115.

Kiianmaa, Kalervo (2012): “Huumeiden vaikutustapa”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

Tammi, Tuukka & Pitkänen, Tuuli & Perälä, Jussi (2011): “Stadin nistit – huono-osaisten helsinkiläisten huumeiden käyttäjien päihteet sekä niiden käyttötavat ja hankinta”. Yhteiskuntapolitiikka, vol. 76:1, 45– 54.

Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Finlex verkkosivut.

WHO (2014): “3,4‐Methylenedioxypyrovalerone (MDPV). Critical Review Report”. World Health Organization, Geneva.

Zawilska, Jolanta B. & Wojcieszak, Jakub (2013): “Designer cathinones—An emerging class of novel recreational drugs”. Forensic Science International, vol 231, 42–53.

Oliko artikkeli mielestäsi hyödyllinen?
Ääniä yhteensä: 988