LSD

Mitä se on?

LSD eli d-lysergihapon dietyyliamidi on synteettinen eli keinotekoinen valmiste, voimakkain tunnettu aistiharhoja aiheuttava aine ja erittäin vaaralliseksi luokiteltu huume. Osa sen valmistusaineista saadaan luonnonkasveista. LSD:tä käytettiin psyykenlääkkeenä 1947−1965 ja sitä kokeiltiin 1950-luvulla myös totuusseerumina, aivopesuaineena ja erilaisten tautitilojen hoitoon. Huumausainekäyttö alkoi yleistyä 1960-luvulla.

LSD on väritön, hajuton, mauton ja vesiliukoinen. Sitä esiintyy tabletteina, kapseleina, jauheena, liuoksena ja sitä käytetään myös imeytettynä sokeripaloihin tai papereihin.

Miten se vaikuttaa?

LSD vaikuttaa vahvasti aivoihin muun muassa sitoutumalla tunnetiloja, aisteja, havaintoja ja muita toimintoja sääteleviin aivojen osiin. Vaikutus alkaa 30-90 minuutin päästä käyttämisestä ja voi kestää jopa 6-12 tuntia. LSD:n puhtaudesta ei voi olla varma, mikä vaikeuttaa annostelua.

Käyttäjä odottaa tavallisesti näköharhoja ja aistikokemusten ja ajattelun muuttumista. Tunne yhteydestä tai sulautumisesta ympäristöön ja asioiden merkitysten muuttuminen on yleisesti toivottu vaikutus. Huonoja vaikutuksia ovat verenpaineen kohoaminen, sydämen sykkeen tiheneminen, nopea ja syvä hengitys, hikoilu ja vapina, pahoinvointi, oksentelu ja ruokahaluttomuus. Vielä epämiellyttävämpiä vaikutuksia ovat muutokset persoonallisuudessa, sekavuus, vainoharha-, paniikki- ja pelkotilat, joihin liittyy mielenterveyden menettämisen, hallinnan kadottamisen tai kuoleman pelkoja.

Käytön riskit?

LSD ei aiheuta varsinaista fyysistä riippuvuutta eikä vieroitusoireita. Henkinen riippuvuus LSD:hen voi kuitenkin kehittyä, ja silloin elämä alkaa tuntua ikävältä ilman ainetta. Pitkäaikainen käyttö kasvattaa sietokykyä paitsi LSD:hen, myös muihin hallusinogeeneihin, jolloin annostusta on kasvatettava. Teho saattaa jopa kadota, jos käyttöä jatketaan useita päiviä yhtä mittaa.

”Pahojen matkojen” eli huonojen LSD-kokemusten vaikutuksia ovat pahoinvointi, masentuminen, pelko, vainoharhat, paniikki ja sekavuus, jopa psykoottinen tila, joka voi kestää muutamia päiviä tai pidempään. Yksittäisetkin käyttökerrat voivat aiheuttaa persoonallisuuden muutoksia etenkin persoonallisuushäiriöisillä henkilöillä, jotka käyttävät useita päihteitä. Onnettomuusriski on suuri. Yliannostukset ovat erittäin harvinaisia, kuolemantapaukset ovat yleensä itsemurhia tai tapaturmia. Joskus voi ilmetä kouristuksia tai korkeaa kuumetta.

LSD ei ole hermostoa vahingoittavaa. Seurauksina voi esiintyä vainoharhaisuutta, kroonista pelokkuutta, syvää masennusta, mielenhäiriöitä ja takaumia, joita esiintyy 25 %:lla käyttäjistä. ”Pahat matkat” voivat jäädä päälle ja saattavat ajan mittaan altistaa mielen sairauksille.

LSD:n käytön lopettaminen raskauden aikana tai raskauden ollessa mahdollinen on ehdottoman perusteltua, sillä sikiölle aiheutuvia riskejä ei voida sulkea pois.

Miten riskejä voi vähentää?

LSD vaikuttaa viiveellä, joten vaikutuksia tulee odottaa rauhassa eikä ottaa uutta annosta, vaikka ensimmäinen ei tuntuisi vaikuttavan. LSD:n annostelussa on noudatettava suurta varovaisuutta, sillä aineen koostumuksesta ei voi olla varmuutta.

Onnettomuuksien ja ”pahan matkan” riskin vuoksi päihtynyttä pitää valvoa ja toimittaa tarvittaessa lääkärinhoitoon. Sekakäyttöä ja LSD:n käyttöä raskausaikana pitää välttää.

Dahl, P & Hirschovits, T (2005): Tästä on kyse – tietoa päihteistä. Helsinki: YAD Youth Against Drugs ry.

EMCDDA (1997): New Trends in Synthetic Drugs in the European Union. Luxenburg: Office for Official Publications of the European Communities.

Fabritius, C & Salaspuro, M (2003): Amfetamiinin, kokaiinin ja hallusinogeenien päihdekäyttö. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede, Helsinki: Duodecim. 458-467.

NIDA (2001): Hallucinogens And Dissociative Drugs. National Institute on Drug Abuse Research Report. NIDA Publication Number 01-4209. Printed March 2001.

Seppälä, T (2001): Yleisimmin käytettyjä huumausaineita. Teoksessa Ulmanen, K (toim.) Suomi ja huumeet. Tietopaketti huumeista. 3. uudistettu painos. Irti Huumeista ry ym. Rauma: Kirjapaino West Point Oy.

YAD - Hallusinogeenit / psykedeelit. Youth Against Drugs Ry. Katsottu 23.3.2010.

Oliko artikkeli mielestäsi hyödyllinen?
Ääniä yhteensä: 792