Etusivu » Tietopiste » Pikatieto » Kokaiini

Kokaiini

Mitä se on?

Kokaiini on kokapensaan lehdistä eristetty keskushermostoa stimuloiva aine. Koka-lehteä on käytetty vuosituhansien ajan piristeenä, ja varsinainen kokaiini tuli markkinoille puudutusaineena ja virvoitusjuomiin lisättynä piristävänä ainesosana. Kokaiinin käyttöön ja haittavaikutuksiin alettiin kiinnittää huomiota 1900-luvun alussa, jolloin sen suosio väheni.

Kokaiini on valkoista jauhetta, jota käytetään nuuskaamalla, suonensisäisesti tai polttamalla. Se imeytyy verenkiertoon myös kaikilta limakalvoilta. Kokaiinin johdannaisia ovat crack, free-base ja koka-base, joita käytetään polttamalla. Kokaiinia pidetään erittäin vaarallisena huumausaineena.

Miten se vaikuttaa?

Kokaiinin ja amfetamiinin vaikutukset perustuvat samaan toimintaperiaatteeseen. Kokaiini vaikutta lamaannuttavasti tuntohermoihin, minkä vuoksi sitä on käytetty myös paikallispuudutteena. Kokaiinin vaikutukset alkavat kaikilla käyttötavoilla nopeasti, mutta kestävät lyhyen aikaa: suun kautta ottaessa joitakin tunteja, suonensisäisesti vajaan tunnin, nuuskatessa 20-45 minuuttia ja polttaessa 5-10 minuuttia. Lyhyen vaikutusajan vuoksi osa käyttäjistä ottaa kokaiinia useina peräkkäisinä annoksina.

Kokaiinin vaikutus riippuu aina siitä, missä seurassa sitä käytetään ja kuinka kokenut käyttäjä on. Käyttäjät odottavat kokaiinilta mielihyvää, itsevarmuutta, energisyyttä, hilpeyttä, puheliaisuutta ja parantunutta suorituskykyä erilaisissa tehtävissä. Huomiokyky ja aistiherkkyys kasvavat, ja käyttäjä yliarvioi kykynsä. Unen- ja ruoantarve vähenevät.

Huonoja vaikutuksia ovat hallitsematon käytös etenkin suurina annoksina käytettäessä, vapina, huimaus, lihaskrampit, vainoharhaisuus ja pelkotilat. Lyhyen päihtymyksen jälkeen tulevat masennus, kasvava ärtyneisyys, rauhattomuus, väkivaltaisuus, paniikkitilat ja aistiharhat.

Käytön riskit?

Kokaiini aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Henkinen riippuvuus voi kehittyä satunnaisestakin käytöstä, ja voimakas aineen himo voi aiheuttaa lopettaneellekin retkahduksia. Osa käyttäjistä kasvattaa kerta-annosta käytön edetessä, jolloin haittavaikutuksetkin kasvavat.

Käytettäessä kokaiinia pulssi ja verenpaine kohoavat ja verisuonet supistuvat. Liikkeet kiihtyvät ja vapinaa ja lihaskouristuksia voi ilmetä, samoin epileptisiä kohtauksia, rintakipua ja hengitysvaikeuksia. Sydänkohtaukset sekä aivohalvaukset voivat aiheuttaa kooman tai jopa äkkikuoleman. Akuutteina oireina esiintyy myös päänsärkyä, vatsakipuja ja pahoinvointia sekä psykoottisia oireita ja vainoharhaisuutta.

Kokaiini nuuskaaminen vaurioittaa nenän ja hengitysteiden limakalvoja ja hajuaistia. Sen käyttö etenkin syömällä voi aiheuttaa kuolion suolistoon tai muita ruoansulatuselimistön vaurioita. Raskaudenaikainen käyttö lisää keskenmenon ja lapsen kuolleena syntymisen riskiä. Vastasyntynyt myös kärsii voimakkaista vieroitusoireista ja voi saada esimerkiksi sydänpysähdyksen vielä viikkoja syntymänsä jälkeen.

Miten riskejä voi vähentää?

Kokaiini on erittäin vaarallinen huumausaine, jota ei voi käyttää täysin turvallisesti. Kaikkiin kokaiinin käyttötapoihin liittyy omia riskejään. Myrkytystapauksissa tarvitaan aina lääkärin hoitoa, ja hoitohenkilökunnan on tärkeää tietää, mitä aineita on käytetty. Kokaiinin käyttö raskausaikana on erittäin vaarallista. Myös sekakäyttöä alkoholin, lääkkeiden tai muiden huumeiden kanssa on syytä välttää.

Vieroitushoidon on oltava kokonaisvaltaista terapiaa, sillä riippuvuus vaikuttaa monella tasolla. Kehitteillä on myös rokotus, joka neutraloi kokaiinin vaikutukset ja vähentää vieroitusoireita.

Dahl, P & Hirschovits, T (2005): Tästä on kyse – tietoa päihteistä. Helsinki: YAD Youth Against Drugs ry.

Fabritius, C & Salaspuro, M (2003):Amfetamiinin, kokaiinin ja hallusinogeenien päihdekäyttö. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede, Helsinki: Duodecim. 458-467.

Halmesmäki, E (2003): Huumeet, lisääntyminen ja raskaus. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 525-531.

NIDA (2009): Cocaine abuse and addiction. National Institute on Drug Abuse Research Report. NIDA Publication Number 09-4166. Printed May 1999, Revised May 2009.

Seppälä, T (2001): Yleisimmin käytettyjä huumausaineita. Teoksessa Ulmanen, K (toim.) Suomi ja huumeet. Tietopaketti huumeista. 3. uudistettu painos. Irti Huumeista ry, Keskusrikospoliisi, Opetushallitus, Suomen Vakuutusyhtiöitten Keskusliitto, Stakes. Rauma: Kirjapaino West Point Oy.

Oliko artikkeli mielestäsi hyödyllinen?
Ääniä yhteensä: 830