Etusivu » Tietopiste » Pikatieto » Kannabis

Kannabis

Mitä se on?

Kannabis on hamppukasvista (Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden yleisnimitys. Marihuana on valmistettu kasvin kuivatuista kukista, lehdistä ja varsiosista, hasis pihkasta. Kannabisöljy on valmistettu tislaamalla. Kannabista käytetään tavallisesti polttamalla tai sekoitettuna ruokaan tai juomaan. Kannabis pysyy elimistössä pitkään ja voidaan havaita vielä useita viikkoja käytön jälkeen.

Kannabiksen tärkein vaikuttava ainesosa on THC (delta-tetra-hydrokannabinoli). Kannabis on Suomen eniten käytetty huumausaine.

Miten se vaikuttaa?

Kannabiksen vaikutus riippuu aina käyttäjän kokemusasteesta ja siitä, minkälaisessa mielentilassa sitä käytetään. Kannabis voi sekä piristää että lamauttaa. Käyttäjät odottavat aineelta rentoutumista ja hyvänolontunnetta, hilpeyttä ja sosiaalisuutta. Varsinkin aluksi päihtymys aiheuttaa puheliaisuutta ja aktiivisuutta. Käyttäjä voi myös vaikuttaa sisäänpäin kääntyneeltä, vaikka ajatus lentääkin vilkkaasti. Aistikokemukset vahvistuvat. Kannabis alentaa verensokeria, mikä lisää ruokahalua ja makean nälkää.

Huonoina vaikutuksina ilmenee ahdistusta, sekavuutta, pulssin kiihtymistä, paniikkikohtauksia ja masentuneisuutta. Sekavuuteen voi liittyä muistiongelmia, näkö- ja kuuloharhoja ja väkivaltaisuutta. Runsaana annoksena kannabis voi aiheuttaa psykoottisen häiriön, joka tavallisesti väistyy muutamassa tunnissa.

Käytön riskit?

Kannabis hidastaa reaktionopeutta esimerkiksi liikenteessä ja kasvattaa näin onnettomuusriskiä. Kannabiksen aiheuttama äkillinen pulssin nousu voi altistaa sydän- ja verisuonihäiriöille.

Pitkäaikaisessa käytössä se myös pienentää aivoja ja huonontaa älyllisiä kykyjä ja vuorovaikutustaitoja sekä käyttäjällä itsellään että kannabista raskausaikana käyttäneen äidin lapsella. Nuorena aloitettu säännöllinen käyttö vaikeuttaa henkistä kehitystä ja aikuiseksi kasvua monella tavalla. Suun alueen ja hengitysteiden syöpien sekä psykoosin ja skitsofrenian riskit kasvavat, vanhemmilla myös sydän- ja aivoinfarktien riskit. Kannabis heikentää seksuaalista halukkuutta ja hedelmällisyyttä.

Käyttö voi johtaa riippuvuuteen ja sietokyvyn kasvuun, jolloin annokset kasvavat. Riippuvuus on usein psyykkistä, eikä käyttäjä koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Yliannostusriskiä ei kuitenkaan käytännössä ole. Sekakäyttö voimistaa muiden aineiden vaikutusta.

Miten riskejä voi vähentää?

Jos ei käytä kannabista polttamalla eikä sekoita sitä tupakkaan, voi välttää hengitysteiden sairaudet, keuhkosyövän ja nikotiiniriippuvuuden (jos tupakkaa ei polta muutenkaan). Kannabiksen käytössä on syytä pysyä kohtuudessa. Suuret annosmäärät tai säännöllinen käyttö kasvattavat haittavaikutuksia. Jos jokin oire, esimerkiksi ahdistus, ei katoa selviämisen jälkeen, tarvitaan lääkärin hoitoa.

Minkään päihteen käyttöä raskausaikana ei suositella, ja kannabiksen käyttöä yhdessä alkoholin, lääkkeiden tai muiden huumausaineiden kanssa on vältettävä. Kannabisriippuvaisille on tarjolla avohoitoa ja keskustelu- ja neuvonta-apua, joista saa lisätietoa esimerkiksi A-klinikalta.

Ahlblad, J (2010): Kannabis nostaa nuorten psykoosiriskiä, julkaistu 8.3.2010. Suomen Lääkärilehti, verkkosivut. Katsottu 1.4.2010.

Corrigan, D (2008): The pharmacology of cannabis: issues for understanding its use. Teoksessa EMCDDA 2008: A cannabis reader: global issues and local experiences. Monograph series 8, Volume 1, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

Dahl, P & Hirschovits, T (2005): Tästä on kyse – tietoa päihteistä. Helsinki: YAD Youth Against Drugs ry.

EMCDDA (2002): Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmista. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.

EMCDDA (2008): A cannabis reader: global issues and local experiences. Monograph series 8, Volume 2, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

Fabritius, C & Salaspuro, M (2003): Kannabis päihteenä. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede, Helsinki: Duodecim. 453-457.

Hall W & Room R & Bondy S (1995): A comparative Appraisal of the Health and Psychological Consequenses of Alcohol, Cannabis, Nicotine and Opiate Use.

Hall W & Solowi N. & Lemon J (1994): The health and psychological consequences of cannabis use, National Drug Strategy Monograph Series No. 25. Australian Government Publishing Service. Australia: Canberra.

Mann, R, Stoduto, G,  Macdonald, S & Brands, B (2008): Cannabis use and driving: implications for public health and transport policy. Teoksessa EMCDDA 2008: A cannabis reader: global issues and local experiences. Monograph series 8, Volume 2, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

Päihdetilastollinen vuosikirja (2009): Alkoholi ja huumeet. Helsinki : Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Rönkä, S & Virtanen, A (2009): Huumetilanne Suomessa 2009: Huumevuosiraportti EMCDDA:lle: Uusin tieto, uusimmat kehityssuuntaukset ja erityisteemat huumeista. Helsinki: THL.

Saarnio, P (2000): Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumausainepolitiikkaan. Yhteiskuntapolitiikka 2/2000. Helsinki: Stakes.

Salokangas, Raimo K.R (2008): Kannabis altistaa psykoosioireille. Suomen Lääkärilehti 2008 (38), 3079.

Suhonen, Jaana (2008): Kannabis tuhoaa muistirakenteita. Suomen Lääkärilehti 2008 (34), 2685.

Vierula, H (2009): Kannabiksen polttamiseen liittyy syöpäriski, julkaistu 17.06.2009. Suomen Lääkärilehti, verkkosivut. Katsottu 1.4.2010.

VKS (2006): Valtakunnansyyttäjän virasto: VKS:2006:1 Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta. Yleinen ohje syyttäjille, annettu 23.10.2006. Helsinki.

Witton, J (2008): Cannabis use and physical and mental health. Teoksessa EMCDDA: A cannabis reader: global issues and local experiences. Monograph series 8, Volume 2, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

Oliko artikkeli mielestäsi hyödyllinen?
Ääniä yhteensä: 938