Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Amfetamiini

Amfetamiini on synteettinen, stimulantteihin kuuluva huumausaine. Sitä esiintyy tavallisimmin jauheena. Jauhetta käytetään joko suun kautta, nuuskaamalla tai suonensisäisesti pistämällä. Suonensisäinen käyttö on yleistä etenkin niiden käyttäjien keskuudessa, joilla on kehittynyt aineeseen voimakas riippuvuus.

Amfetamiini on kannabiksen jälkeen yleisimmin käytetty laiton päihde Suomessa. Sitä on kokeillut noin kaksi prosenttia suomalaisista. Sen käyttö, osto, myynti ja hallussapito on kiellettyä. Amfetamiini on määritelty erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi.

Suomessa tavataan myös amfetamiinia jonkin verran voimakkaampaa metamfetamiinia sekä useita synteettisiä amfetamiinijohdannaisia, kuten MDMA:ta (ekstaasia).

Miten se vaikuttaa?

Amfetamiini vaikuttaa stimuloivasti eli kiihdyttävästi sekä aivoissa että ääreishermostossa. Se lisää useiden välittäjäaineiden, erityisesti dopamiinin, toimintaa. Dopamiini on tunteiden ja mielihyvän kannalta keskeinen välittäjäaine. Amfetamiinin vaikutus voi kokonaisuudessaan kestää kuusi tuntia.

Amfetamiinin käyttäjät käyttävät ainetta tyypillisesti siksi, että se lisää valppautta, jännitystä ja hyvän olon tunteita. Amfetamiini voi tehdä käyttäjästä rohkeamman ja itsevarmemman. Se myös poistaa nälän ja väsymyksen tunteen. Amfetamiinin vaikutuksen alaisena oleva henkilö voi tuntea olonsa hyvin energiseksi.

Kaikki amfetamiinivalmisteet nostavat verenpainetta ja sydämen lyöntitiheyttä. Tämä voi aiheuttaa käyttäjälle rintakipuja, rytmihäiriöitä ja hengenahdistusta. Levottomuus, jännitys, epävakaus ja impulsiivisuus ovat yleisiä ei-toivottuja seurauksia. Usein amfetamiinin käyttöön liittyy myös ahdistusta ja vainoharhaisia ajatuksia.

Käytön riskit?

Amfetamiini vaikuttaa elimistöön kiihdyttävästi, millä voi olla hengenvaarallisia seurauksia. Amfetamiini voi esimerkiksi aiheuttaa rytmihäiriöitä, kehon ylikuumenemista tai kallonsisäisen verenvuodon. Riski on suuri etenkin, jos päihdettä käyttää usein ja runsaasti. Laittomien päihteiden nauttimiseen liittyy aina yliannostusriski. Amfetamiinin käyttäjä voi vahingossa nauttia ainetta liian suuren annoksen, sillä amfetamiinina myydyn aineen puhtaus vaihtelee suuresti. Suomessa liikkuvan amfetamiinin puhtaus voi olla mitä tahansa 1 ja 96 %:n väliltä.

Amfetamiini, kuten muutkin stimulantit, lisää vainoharhaisia ajatuksia. Jos käyttö on jatkunut pitkään, voi vainoharhaisuuteen liittyä myös hallusinaatioita ja väkivaltaista käytöstä. Oireet voivat kärjistyä psykoosiksi. Amfetamiinin käytöstä voi seurata myös voimakasta väsymystä, univaikeuksia, aliravitsemusta ja impulsiivisuutta. Runsas amfetamiinin käyttö vaurioittaa aivoja.

Amfetamiinin voi kehittyä voimakas psyykkinen riippuvuus, jolloin käytön lopettamisesta seuraa väsymystä, uupumusta, masentuneisuutta, itsetuhoisuutta ja vainoharhaisia ajatuksia. Oireet johtuvat amfetamiinin vaikutuksesta välittäjäaineisiin: keho ikään kuin pyrkii korjaamaan amfetamiinin käytön aiheuttamat vauriot. Tämä tapahtuu yleensä jo yksittäisen käyttökerran jälkeen.

Käyttö raskauden aikana voi aiheuttaa kohtukuoleman, vaurioittaa sikiön aivojen kehitystä ja altistaa sikiön aliravitsemukselle.

Miten riskejä voi vähentää?

Päihteiden käyttöön liittyy aina riskejä. Ainut keino niiden välttämiseksi on olla käyttämättä päihdettä.

Jonkin verran amfetamiinin käyttöön liittyviä tautiriskejä voi vähentää sillä, ettei käytä ainetta suonensisäisesti. Suonensisäiseen käyttöön liittyy riski vakavista tartuntataudeista, kuten HIV:stä ja C-hepatiitista. Tartuntataudit on mahdollista välttää, jos käyttää aina vain omia, puhtaita pistovälineitä ja aineiden valmistusastioita. Sekakäyttöä etenkin muiden piristävien aineiden kanssa tulee välttää, sillä ne voimistavat kehon stressireaktiota.

Lähteet

Alho, Hannu (2012): “Amfetamiini- ja kokaiinimyrkytys”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

Alho, Hannu (2012): “Stimulantit ja stimulanttiriippuvuuden yleisyys”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

Barceloux, Donald G. (2012): “Medical Toxicology of Drug Abuse. Synthesized Chemicals and Psychoactive Plants”. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey.

EMDCCA (2017): “Finland, Country Drug Report 2017”. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

Gonçalves, Joana; Baptista, Sofia & Silva,  Ana Paula (2014): “Psychostimulants and brain dysfunction: A review of the relevant neurotoxic effects”. Neuropharmacology, vol. 87, 135-149

Hakkarainen, Pekka; Karjalainen, Karoliina; Ojajärvi, Anni & Salasuo, Mikko (2015): “Huumausaineiden ja kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014”. Yhteiskuntapolitiikka, vol. 80:4.

Huumausainelaki (373/2008). Finlex verkkosivut.

Julien, Robert M.; Advokat, Claire D. & Comaty, Joseph E. (2011): “A Primer of Drug Action. A Comprehensive Guide to the Actions, Uses and Side Effects of Psychoactive drugs”. 12. painos, Worth Publishers, New York.

MacDonald, Ewen; Korpi, Esa R. & Airaksinen, Mauno (2014): “Amfetamiini ja sen johdannaiset”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki.

Oei, J.L.; Kingsbury, A.; Dhawan, A.; Burns, L; Feller, J.M.; Clews, S.; Falconer, J. & Abdel-Latif, M.E. (2012): “Amphetamines, the pregnant woman and her children: a review”. Journal of Perinatology, vol. 32, 737–747, DOI: 10.1038/jp.2012.59.

Scott, Katherine  & Lust, Karin (2010): “Illicit substance use in pregnancy – a review”. Obstetric Medicine, vol. 3, 94–100, DOI: 10.1258/om.2010.100014.

Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo (2012): “Huume- ja lääkeriippuvuus Suomessa”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

Tavitian-Exley, Isabel; Vickerman, Peter; Bastos, Francisco I. & Boily, Marie-Claude (2014): “Influence of different drugs on HIV risk in people who inject: systematic review and meta-analysis”. Addiction, vol. 110, 572–584, DOI: 10.1111/add.12846

THL (2016): “Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

THL (2016): “Tartuntataudit Suomessa 2015”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Finlex verkkosivut.