Etusivu » Tietopiste » Tietoartikkelit » Mielenterveys » Paha olo ja juominen

Paha olo ja juominen

Julkaistu 12.12.2012

Jaken tyttöystävä oli jättänyt. Ei edes selitellyt sen kummempia. Oli sitten jotkut juhlat. Jake meni kun oli luvannut, vaikka mieli oli maassa. Ja ikävä ex-tyttöystävää. Alkoholia oli tarjolla. Otti vähän. Ei maistunut yhtään. Otti vähän lisää. Mieli oli entistäkin mustempi. Jossain vaiheessa iltaa alkoi mieli vähän turtua, mutta nauru oli väkinäistä silloinkin. Aamuyöstä Jake heräsi kotona, kun alkoholi oli poistumassa verestä. Oli entistäkin hylätympi olo. Niin yksin hän ei ollut koskaan ollut. Jake ajatteli, että huonoissa fiiliksissä ei olisi kannattanut alkoholiin koskea.

Nuorena monenlaiset asiat painavat päälle. Koulunkäynti tai opiskelu voi tökkiä. Työpäivät tuntuvat uuvuttavilta, jos töitä ylipäätään on. Kavereiden kanssa menevät sukset ristiin. Tyttö- tai poikaystävä jättää, vaikka suhteessa meni ihan hyvin. Vanhemmilta ei riitä ymmärrystä. Rahat eivät riitä mihinkään. Ja oma ulkonäkö ei ainakaan riitä. Epämääräinen elämäntuska vetää kaikessa läpitunkevuudessaan mielen matalaksi. Miten tästä voi ylipäätään nousta?

Alkoholi ei sovi kaikille. Meillä jokaisella on oma, erilainen aineenvaihduntamme, ja aivomme toimivat eri tavoin. Osa meistä on sellaisia, että pienikin määrä (puhumattakaan suuremmista määristä) alkoholia muuttaa persoonaa tai saa voimaan huonosti. Onnetonta on, että jotkut muuttuvat aggressiivisiksi. Silloin luvassa on pelkkiä ikävyyksiä. Ja vaikka jotkut kavereista joisivat, jokaisella on oma vapaa tahto, ja sitä on kunnioitettava.

Paha olo ja juominen sopivat huonosti yhteen. Miksi näin on? Ihminen on hieno ja herkkä olento, josta kannattaa pitää huolta. Erityisesti ihmisen psyyke on myös hyvin monimutkainen ja monimuotoinen, joten yhtä yleispätevää selitystä pahan olon ja juomisen huonosta yhteensopivuudesta on vaikeata esittää. Tiettyjä tutkimukseen perustuvia faktoja voi kuitenkin lyödä pöytään.

Tutkimuksissa on esimerkiksi osoitettu, että runsas alkoholin juominen saa aikaan elimistössä aineenvaihduntaan liittyviä muutoksia, jotka lisäävät alakuloisuutta ja masennuksen riskiä. Kyse saattaa olla erityisesti serotoniinin tai foolihapon (eli folaatin) vähentymisestä elimistössä. Serotoniini on tärkeä hormoni ja hermojen välittäjäaine, jolla on tehtävänsä esimerkiksi oppimisen, mielialan ja unen säätelyssä.  Foolihappo on taas elimistön aineenvaihdunnan kannalta tärkeä vesiliukoinen B-vitamiineihin lukeutuva aine, jota saadaan esimerkiksi hedelmistä, marjoista ja täysjyväviljasta.

Eli kun on valmiiksi paha olo, juodaan sillä seurauksella, että mielialan kannalta tärkeä aineenvaihdunta menee sekaisin. Ei ole ihme, että maailma on musta. Eikä asiaa auta yhtään, jos tähän lisätään vielä alkoholin kanssa huonosti yhteen sopiva geeniperimä.

Miten tämä kaikki nyt sitten pitäisi ymmärtää? Lyhyesti sanottuna: juominen on huono lääke silloin kun maailma musertaa. Päinvastoin, ongelmat vain paisuvat ja monistuvat. Ihmisen hienoksi viritetty koneisto ei kykene humalassa käsittelemään ja ratkomaan kestävällä tavalla sielua korventavia tuntemuksia. Siihen tarvitaan muita keinoja. Usein paras keino on puhua ongelmista jollekin luotetulle läheiselle. Jos ei lähipiiristä sellaista löydy, ammattiauttajat kuten terveydenhoitajat, psykologit ja kuraattorit ovat sitä varten. Liikunta ja muu puuhaaminen on psyykelle hyväksi.

Vielä tuohon Jaken tarinaan: ei mennyt montaa kuukautta, kun Jakekin nähtiin kaupungilla uusi tyttöystävä kainalossaan. Elämä jatkuu.

Kimmo Herttua
tutkija, Helsingin yliopisto

Oliko artikkeli mielestäsi hyödyllinen?
Ääniä yhteensä: 756