Someriippuvuus

5.2.2025

Nettiriippuvuudesta puhutaan koko ajan enemmän. Kuitenkin ne tavat, joilla nettiriippuvuutta on luokiteltu ja kuinka siitä on keskusteltu, kaipaavat pientä päivitystä. Tässä artikkelissa käsitellään nettiriippuvuuden yhtä muotoa someriippuvuutta. Someriippuvuudella voidaan tarkoittaa sitä, että ihminen viettää aikaa somessa niin paljon, että toiminta muuttuu yksilölle ja ympäristölle haitalliseksi. Some tulee sanasta sosiaalinen media ja usein sosiaalisesta mediasta puhuttaessa keskitytään yhteisöpalveluihin kuten Facebookiin, Instagramiin, TikTokiin ja Discordiin. Lisäksi YouTube ja Snapchat ovat yleistyneet voimakkaasti alustana, joissa käyttäjät viettävät huomattavia määriä aikaa.

Someriippuvuudeksi voidaan lukea se, että yksilö tekee päivityksiä jatkuvasti eikä pysty olemaan päivittämättä. Toinen someriippuvuuden muoto on se, että selailee somea (esimerkiksi TikTokin lyhytvideoita tai Instagramin Reels-sisältöä) kykenemättä lopettamaan. Algoritmien tarjoama sisältö voi tehdä lopettamisesta erityisen vaikeaa, sillä ne on suunniteltu pitämään käyttäjä mukana mahdollisimman pitkään. Somessa voi tehdä monenlaisia asioita, jotka voivat olla aktivoivia kuten juuri päivitysten tekeminen, tai passiivisempia kuten toisten toiminnan seuraaminen ja jatkuva fiidien selaaminen (doomscrolling).

Someriippuvuuteen liittyy vahvasti yksilön ihmissuhteet ja oma identiteetti. Somessa ollaan yhteydessä toisiin ja luodaan uudenlaisia sosiaalisuuden muotoja. Ihmiselle on äärimmäisen tärkeää olla sidoksissa erilaisiin sosiaalisiin ryhmiin, esimerkiksi omaan perheeseen, ystäviin, koulu- ja opiskelutovereihin. Näiden suhteiden ylläpito ja hoitaminen ovat ihmisen hyvinvoinnin kannalta hyvin perusteltua ajankäyttöä. Some on mahdollistanut tehokkaan yhteydenpidon yksilön eri sosiaalisiin ryhmiin ja on tullut kiinteäksi osaksi lähes viiden miljardin ihmisen arkea. Poiketen monista muista riippuvuuksista kuten alkoholiriippuvuudesta, sopivan somen käytön voidaan ajatella olevan täysin tervettä. Kuitenkin viimeisimpien tutkimusten mukaan liiallinen somenkäyttö voi lisätä ahdistusta ja masennusta, erityisesti nuorten kohdalla.

Somen käytön muuttuminen ongelmaksi tapahtuu vaivihkaa ja ongelmaa voi olla vaikea havaita. Someriippuvuutta tarkastellessa yksi keskeinen käsite, paitsi jääminen eli FOMO (fear of missing out), on nähty erityisesti someriippuvuutta selittävänä tekijänä. Paitsi jäämisen tunteen heräämiseen liittyy negatiivisten tunteiden, kuten yksinäisyyden ja tylsyyden välttely. Yksilö kokee ahdistusta ja ärtymystä, jos ei pääse osaksi somen tapahtumakenttää. Viime vuosina on noussut esiin myös JOMO (joy of missing out) -ilmiö, jossa yksilöt tietoisesti rajoittavat somenkäyttöään ja kokevat sen positiivisena ilmiönä.

Yhä useamman ihmisen ollessa aktiivisesti mukana somessa on vaikea hahmottaa, mikä on sopiva määrä somenkäyttöä. Onko 20 kertaa kännykän esiin kaivaminen ja päivitysten selailu yhden päivän aikana liikaa vai ei? Yksilön voi olla myös vaikea huomata omaa päivittäistä toimintaansa: kurkkasinko Instagramiin 10 vai 80 kertaa päivän aikana? Tutkimusten mukaan sosiaalisen median jatkuva käyttö voi aktivoida aivojen palkitsemisjärjestelmää samalla tavalla kuin päihderiippuvuudet.

Selkein merkki someriippuvuudesta on se, ettei pysty laittamaan somea pois näkyvistä, vaikka joku läheinen sitä pyytää. Toinen merkki on se, ettei pysty irtautumaan somesta, vaikka pitäisi olla tekemässä jotain muuta. Vakava someriippuvuus oirehtii samoin kuin nettiriippuvuus tai muut toiminnalliset riippuvuudet. Seurauksena on väsymystä, levottomuutta, keskittymiskyvyn puutetta ja ärtyisyyttä. Nuortenlinkin Nettiriippuvuus-artikkelissa kuvataan oireita, jotka pätevät myös someriippuvuuteen.

Riippuvuuksiin tulee suhtautua vakavuudella, ja parhain keino ehkäistä vakavan riippuvuuden synty on tietää, milloin oma somen käyttö alkaa rajoittaa omaa elämää. Someriippuvuuden hoitoon on monia itsehoitokeinoja, kuten oman käyttäytymisen tietoinen muokkaaminen. Omaa käyttäytymistä voi ohjata itse tai hyödyntää puhelimen omia asetuksia, kuten Androidin ja iOS:n ruutuaikatyökaluja, jotka mahdollistavat somenkäytön seurannan ja rajoitukset. Lisäksi on olemassa sovelluksia, jotka tarjoavat tukea digihyvinvointiin. (esim. Freedom, Forest ja Opal).

Orastavaa someriippuvuutta voi taltuttaa seuraavilla ohjeilla. Jos riippuvuus ei ole itsellä hallinnassa, on syytä hakea asiaan ulkopuolista apua.  

1. Tiedosta mitä teet somessa. Käytä ruutuaikatilastoja ja tarkkaile, kuinka usein käytät eri sovelluksia.
2. Jätä some- ja virikevapaita paikkoja. Esimerkiksi oma sänky tai ruokapöytä voivat olla somevapaita alueita.
3. Rauhoita hetki päivässä. Kokeile somevapaata aikaa ruokailujen tai nukkumaanmenon yhteydessä.
4. Älä jää odottamaan tykkäyksiä. Kokeile somevapaata aikaa ruokailujen tai nukkumaanmenon yhteydessä.
5. Sovi sopiva somenvahtimisaktiivisuus. Haasta itsesi viiden kerran sääntöön. Kun somessa saa käydä päivän aikana vain viisi kertaa, tulee jokaisen kerran kohdalla punnittua käynnin tarpeellisuutta. Näin pystyt myös nauttimaan niistä hetkistä, jolloin olet somessa.
6. Yhdistele kohtia 1-5 siten, että saat itseäsi eniten puhuttelevat haasteet käyntiin.

Suvi Uski
sosiaalipsykologi, sosiaalisen median tutkija

Päivittänyt:
Camilla Metsäranta
Kehittämiskoordinaattori (YTM), A-klinikkasäätiö