Etusivu » Tietopiste » Pikatieto » Alkoholi

Alkoholi

Mitä se on?

Alkoholijuomat ovat luonnontuotteista tislaamalla tai käymismenetelmällä valmistettuja juomia. Niiden myynti on Suomessa laillista, mutta rajoitettua. Muiden kuin mietojen juomien mainostus on kiellettyä. Alkoholin luovuttaminen alaikäiselle on laitonta.

Suomessa suosituimpia alkoholijuomia ovat oluet, väkevät juomat ja viinit. Alkoholisyyt ovat nousseet työikäisten (15-64-vuotiaiden) suomalaisten kaikkein yleisimmäksi kuolemansyyksi.

Miten se vaikuttaa?

Alkoholi vaikuttaa hermojärjestelmässä ja aivoissa monessa paikassa ja monin tavoin, esimerkiksi lamauttavasti. Käyttäjä odottaa alkoholilta usein vilkastumista, mielialan kohoamista ja estojen vähenemistä, joita pienestä alkoholimäärästä tavallisesti seuraakin. Isommat määrät kuitenkin aiheuttavat kömpelyyttä, arvostelukyvyn laskua, valppauden ja reagointikyvyn alentumista, pahoinvointia, onnettomuusalttiutta ja muistihäiriöitä.

Suuri alkoholimäärä voi jo kerrasta vaurioittaa aivoja. Se saattaa myös lamauttaa hengityksen, jolloin käyttö voi johtaa pahimmillaan kuolemaan. Itsensä tajuttomaksi juomisesta eli sammumisesta voi myös olla pahoja seurauksia, kuten tukehtuminen tai ulkona paleltuminen.

Käytön riskit?

Käytön aiheuttama henkinen ja fyysinen riippuvuus voi olla voimakasta ja vieroitusoireet kovia.

Alkoholi aiheuttaa riskejä sekä välittömästi juomishetkellä että pitkän ajan kuluessa. Välittömiin riskeihin kuuluvat esimerkiksi ajattelun ja muistin heikentyminen. Erityisesti kova humalajuominen aiheuttaa vakavia terveysriskejä, joista etenkin alkoholimyrkytys on hengenvaarallinen. Alkoholi on viime vuosina ollut työikäisten (15-64-vuotiaiden) yleisin kuolinsyy. Alkoholin vuoksi kuolee Suomessa joka vuosi noin 4000 ihmistä. Näistä kuolemista noin 1000 johtuu tapaturmasta tai väkivallasta. Alkoholinkäytöllä on selvä yhteys väkivaltarikoksiin ja tieliikenneonnettomuuksiin.

Hyvin monien aivo-, sydän-, syöpä- ja tulehdussairauksien riski suurenee, kun alkoholia käytetään paljon ja usein. Myös esimerkiksi masennusriski kasvaa. Alkoholi myös heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa suuria vaaroja sikiölle. Sekakäyttö muiden päihteiden kanssa on aina riskialtista ja arvaamatonta.

Miten riskejä voi vähentää?

Runsas pitkäaikainen alkoholin kulutus on terveysriski. Nuorilla riskirajaksi on asetettu 0, koska nuorella alkoholi vaarantaa keskushermoston kehitystä ja aiheuttaa hormonitoiminnan häiriötä. Toistuva riskirajan ylittäminen lisää todennäköisyyttä saada alkoholinkäytöstä johtuvia fyysisiä tai psyykkisiä oireita.

Nuoren elimistö ei kestä alkoholia läheskään yhtä hyvin kuin aikuisen. Jos alkoholia siis päättää kuitenkin käyttää, on tärkeää pysyä kohtuudessa. Huonovointista, oksentelevaa tai sammunutta kaveria ei saa koskaan jättää yksin.

Dahl P & Hirschovits T (2005): Tästä on kyse – tietoa päihteistä. Helsinki: YAD Youth Against Drugs ry.

Halmesmäki, E (2003): Alkoholi ja raskaus. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 404-412.

Hillbom, M (2003): Aivot ja alkoholi. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 315-329.

Juntunen, J (2003): Alkoholi, ääreishermosto ja lihakset. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 330-335.

Kiianmaa, K (2003): Päihteiden neurobiologia: Alkoholi. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 120-131.

Kupari, M (2003): Alkoholi, sydän ja verenpaine. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 356-364.

Laitinen, K & Välimäki M (2003): Alkoholin hormonaaliset ja luustovaikutukset. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 365-371.

MOT-sanakirja, lääketiede.

Mäkelä R (2003): Alkoholiriippuvuus ja muu psyykkinen sairastavuus. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 183-191.

Neuvonen, P (2003): Alkoholimyrkytys. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 287-292.

Pikkarainen, P (2003): Ruuansulatuskanava ja alkoholi. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 346-350.

Pikkarainen, P (2003): Haima ja alkoholi. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 351-355.

Pikkarainen, P (2003): Alkoholin vaikutukset vereen. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 382-386.

Poikolainen, K (2003): Päihteet ja kansanterveys. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 42-46.

Päihdetilastollinen vuosikirja (2009): Alkoholi ja huumeet.

Helsinki : Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Saarnio, P (2000): Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumausainepolitiikkaan. Yhteiskuntapolitiikka 2000/2 (65). Helsinki: Stakes. 159-165.

Salaspuro, M (2003): Alkoholi ja ravitsemus. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede, Helsinki: Duodecim. 293-298.

Salaspuro, M (2003): Alkoholimaksasairaus. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 336-345.

Salaspuro M (2003): Syöpä ja alkoholi. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 378-381.

Salokorpi T (2009): FAS oireyhtymä.

Fetal alcohol syndrome, Fetaalialkoholisyndrooma.

Rinnekoti-Säätiö, Lasten kuntoutuskoti. Haettu 22.2.2010.

Savolainen, M (2003): Alkoholin vaikutukset aineenvaihduntaan. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 300-302.

Savolainen, M (2003): Alkoholi, verensokeri ja insuliini. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 303-306.

Savolainen, M (2003): Alkoholin vaikutukset nestetasapainoon. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 311-314.

Savonia AMK (2009): Päihteidenkäyttö ja raskaus - alkoholin vaikutuksia raskaudenkulkuun ja sikiöön.

TerveSuomi. Haettu 26.2.2010.

Seppä, K (2003): Alkoholiongelman varhaistoteaminen. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 57-63.

Seppä, K (2003): Päihdelainsäädäntö. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 83-90.

Vuori E (2009): Myrkytykset – Sairauksien ehkäisy.

Terveyskirjasto Duodecim. Haettu 22.2.2010.

Oliko artikkeli mielestäsi hyödyllinen?
Ääniä yhteensä: 892