olen väsynyt

Nimimerkki: turhautunut (12)

Minua ahdistaa ja masentaa lähes joka päivä. Joskus ahdistaa monta tuntia joskus vai muutaman minuutin. Olen epäsosiaalinen enkä uskalla puhua uusille ihmisille. Vihaan kehoani, tunnen olevani lihavampi kuin muut vaikka en ole lihava. Olen normaali painoinen, mutta silti todella moni tyttö on minua ainakin 1-2,5 kg laihempia mutta se tuntuu pahalta koska se näkyy selvästi. Äitini juo joskus alkoholia niin että huomaan sen kunnolla se on todella rasittavaa joskus tekisi mieli huutaa äidille päin naamaa koska hän ”valittaa” että itken useasti, no mietippäs miksi.
Minulla on vain 3 läheistä kaveria tai no yhtä nään todella harvoin. Kaksi muuta on samassa koulussa mutta sisimmässäni en tykkää toisesta henkilöstä. Sanotaan häntä vaikka neaksi ja toista oikeasti parhaimpaa ystävääni liljaksi (ei oikeat nimet siis). En uskalla lopettaa minun ja Nean kaverisuhdetta koska minun on pakko olla samassa koulussa vielä pari vuotta ja hän aina luikertelee elämääni jotenkin. Olen oikeastaan kateellinen hänellä on paljon kavereita ja hän on tosi sosiaalinen eli vastakohta minusta. Mutta se ärsyttää koska hän valehtelee ja puukottaa selkään esim ensin hän puolustaa ja esittää kaveria jollekkin sitten tulee nauramaan parhaille kavereilleen. Se VITUTTAA. Mutta hän tunkee naamansa joka paikkaan ja kerjää itsesääliä ja on ylimielinen sekä kuvittelee olevansa upea ja ihana ja todella suosittu. Vikittelee pojille.
Niin sanotulle liljalle olen puhunut äidistäni ja tunteistani mutta hän aina puolustautuu hänen omilla ongelmillaan esim ”no kyllä mullakin  on ongelmia” esim hänen täti ja mummo on kuollut. Mutta muuten hänellä on ihana elämä hän asuu omakotitalossa, heillä on koira, hän saa kaikkea mukavaa joista tulen kateelliseksi, hänellä on sisko ja vanhemmat jotka asuu yhdessä. Hänen äitinsä ei ole sellainen kuin minun äitini eli ensin on kamala ja sitten valittaa jos itken ja olen ärtynyt. Äitini on ollut kamala jo pitkään ensimmäinen pahin traumani äitistä on yli 2 vuoden takaa uutenavuotena jolloin iskäni oli meillä kylässä (äiti ja isä ovat kavereita vaikka ovat eronneet) he joivat shotteja ja alkoholia mutta iskä ei mennyt edes humalaan niin että sen oikeasti huomaa eikä hän muutenkaan juo alkoholia koska hän on urheilia. Äiti oli humalassa ja  todella epäsopiva voitte kuvitella. Itkin huoneessani ja yritin paeta sitä tilannetta kuuntelemalla kuulokkeista videoita täysillä. Se trauma on kuin ikuinen tulehtunut haava joka ei ikinä parannu. En usein ajattele sitä enkä aina itke mutta joskus pienen pieni asia voi laukaista huutoitku kohtauksen kun kaikki paska on keräytynyt isoksi yhtenäiseksi palloksi.
Minua ahdistaa etäopetus vaikka saan aina ja edelleenkin 9-10 arvosanoja. Äitini juo edelleen välillä ei humalaan mutta sellaseen että kuulen ja näen sen jolloin se vituttaa ja joskus olen siivonnut punaviini tarroja pöydältä koska ne ärsyttää. Minulla on traumoja muistakin humala jutuista mutta en jaksa kertoa niistä. Pikkuveljeni on hermoja raastava ja
lyö pyllylle ja se on rasittavaa vaikka se on vaan 5v sekoiluja. Joskus haluaisin vain muuttaa mummille ja papalle, siellä olisin onnellinen. En voisi muuttaa iskälle koska hänellä ei olisi varaa isompaan asuntoon. Harrastukseni aiheuttaa minulle pahaa mieltä kun vasta aloittaneet ovat parempia kuin minä joka on harrastanut 3v vihaan myös pitää tiukkoja urheiluvaatteita koska olen painavampi muita treenikavereitani.
Tuntuu että en voi sanoa että elämäni on paskaa koska monella se on huonommin. Myös tuntuu että äitin uuden kihlattunsa takia äitistä on tullut erilainen esim hän siitä lähtien on alkanut juomaan enemmän alkoholia eli ensimmäinen traumani oli vähän sen jälkeen kun he tapasivat ja on muutakin esim olen kuullut keskusteluja että miesystävän kaveri olisi tehnyt/sanonut jotain epäsopivaa äitille ja siitä tulee likainen ja inhottava olo koska ei liljan äiti ole tuollainen vaan on naimisissa liljan iskän kanssa.
Tästä tuli todella pitkä selitys mutta olen iloinen jos joku tämän oikeasti luki. Ja olen siis vasta 5lk joten pelkään laittaa tämän tänne.