Kiusaaminen vei voimat mutta myös vahvisti

Nimimerkki: Anonyymi (13)

Noniiin vaikka olen vielä nuori silti kiusaamisesta on kokemusta kolmen vuoden ajalta. Aloitetaan neljännestä luokasta. Minua kiusattiin lähinnä harrastukseni ja seurani takia. Se satutti ja paljon olin vasta nuori 10v tyttö joka rakastaa urheilua. Treenit olivat tuohon aikaan ainoa paikka jossa tunsin olevani turvassa. Kotonakin netti piinasi minua jatkuvasti. Nykyään olen nuori 7lk käyvä lapsi joka harrastaaa edelleen samaa lajia ja rakastaa sitä koko sydämmestään. Mutta mennään nyt tarinaan!
Kiusaaminen on asia jota ei nuoriso puhu paljoo, se ei ole kovikaan hyvä juttu. Kun aloiti kolmos luokan luokat olivat sekoitettu täysin. Vihasin luokkani poikia paljon koska he eivät vain hyväksyneet minua koskaan. Kolmannella luokalla asiat olivat kuitenkin vielä hyvin. Asiat pahenivat vasta neljännellä luokalla, jossa nimittely alkoi. Olin se outo lapsi koska olen hyvin energinen mutta myös äkkipikainen ja tempperamenttinen eikä hermot ole kovinkaan pitkäkestoiset. Siitähän kiusaajat vasta innoistuivat kun tajusivat että suutun  helposti. Minua ruvettiin nimittelemään ja haukkumaaan huonoksi lajissani. Onnekseni olen tasan kerran kokenut fyysistä kiusaamista. Olen istunut selvittämässä kisaamista viiden ihmisen kanssa KIVA-koulu timin kanssa. mutta eihän se mitään auttanut pahensi vain kaikkea. Fyysistä kiusaamista tapahtui kerran liikuntatunnilla kun minua tönittiin useita kertoja päin seinää ja voin kertoa että siitä 2vk eteenpäin olkapää naksui ja oli kipeä. Kerroin äidilleni kiusaamisesta vasta viiden luokan puolivälissä muistaakseni. Ja äiti loppujen lopuksi soitti kaikille kiusaajien vanhemmille ja no kiusaaminen loppui  noin yhdeksi-kahdeksi kuukaudeksi ja sitten se taas jatkui.
Viidennen luokan puolivälissä on pettajani vaihtui jo kolmannen kerran. Uusi opettaja ei huomannut kiusaamista ja vaikka olisi huomannut eihän edes sanonut siitä kiusaajille oli vain hiljainen hyväksyjä. Kuudennella luokalla oli jo rauhallisempaa kunnes kuudennen luokan lopussa kiusaaminen jatkui mutta eri ihmisten toimesta. Olen kiitollinen silloiselle luokkalaiselleni joka kertoi kaiken opettajalle kun kiusaaminen oli jatkunut noin 2kk. Itse en siihen kyennyt pelkäsin että kertominen pahentasi taas asioita. Eniten tarinassa satuttaa se kuinka nuri olin ja ala-asteen parhaimmat ystäväni katsoivat vierestä kun minuun sattui mutta eivät tehneet asialle mitään.
Loppujen lopuksi vaihdoin ylä-asteelle kouluu toiselle paikkakunnalle ja no se oli elämäni yksi parhaista valinnoista. Vaikka olen isossa koulussa ei minua ole enää kiusattu vaan minut otettiin heti mukaan porukkaan ja sain paljon uusia kavereita olen heille kiitollinen ihan jokaiselle. Vaikka olen nuori haluan silti kertoa oman tarinani.
KIITOS jos jaksoit lukea. Kaikki ihmiset tässä maailmassa ovat arvokkaita ja ovat elämänsä ansainneet. Olet mahtava juuri noin älä koskaan muutu.