Kaksi ihastumistapausta- joista molemmat epäonnistuivat?

Nimimerkki: Kahvula (13)

Kerran kolmosluokalla iski sellainen ikä, jolloin ärsyynnyin todella helposti, joten tein usein suutuspäissäni tyhmiä asioita (esim. karkailin koulusta, löin ihmisiä ja KILJUIN) joiden takia päädyin sitten sairaalaosastolle. Siellä vietin puoli vuotta ja söin lääkkeitä, sekä kävin MRI:ssä. Ilmeisesti aivoissani oli jotain vikaa. Kun pääsin osastolta, lähdin uuteen kouluun, jossa olin sitten erityisluokalla. Tunsin, etten kuulunut sinne. Syynä oli kai se, että muut olivat edelleen siinä tilassa, jossa muut olivat. Säikähtelin aina kun joku sai raivokohtauksen ja meidän kaikkien piti lähteä luokasta. No, kun kerroin tästä opettajille, he päästivät minut olemaan tavallisessa luokassa aina uusilla tunneilla. Se luokka oli ihana! Ja nyt päästäänkin siihen, keneen ihastuin.

Tämä kyseinen tyttö oli siinä luokassa. En oikeastaan tiedä, että miten siinä kävi, mutta hän siis huomasi minut uimahallissa. Hän muisti minut siitä tunnilta, kun ensimmäisen kerran tupsahdin luokkaan. Ajattelin että tästä se lähtee. Puhuimme hetken aikaa ja sitten hän tuli samaan altaaseen! Vähän peräännyin, sillä totta kai ujostutti mutta myös kun tyttö oli se ihastus. Kävimme kivan keskustelun ja uimme, kunnes piti lähteä. Hän vilkutti minulle kun lähti! Sen jälkeen hän myös huomasi minut koulussa, kun olin yksinäisenä katselemassa heidän touhujaan.

Hän myöskin tutustutti minut omiin kavereihinsa, jotka olivat myös aika kivoja ihmisiä. Olimme kavereita pitkän aikaa ja tajusin että olin ihastunut häneen. Mutta kohta koitti se päivä, jolloin minun piti poistua tästä ihanasta koulusta toiseen kouluun. Omaan alkuperäiseen kouluuni. Se vähän mursi minut, mutta keksimme viestitellä Teams- sovelluksen kautta. Kun puhuimme, tajusin että yhtäkkiä hän ei enää vastannut viesteihini. Ja siinä tein ensimmäisen virheen. Minä SPÄMMIN hänelle viestejä ja odotin että hän vastaa. Hän jopa sanoi että häntä ärsytti se viestien määrä. No, minä JATKOIN ja sitten tuli eteen uusi ongelma. Hän joutui jättämään minut koska muutti toiseen kaupunkiin.

Teams ei toiminut kahdesta eri kaupungista käsin. En kysynyt edes hänen numeroaan. Vihaan itseäni vieläkin sen takia. No, sitten tuli vähän kiire ja ajattelin tunnustaa tunteeni. Ja se oli sellaista roinaa että huh! Lähetin varmaan 50 riviä pitkän viestin joka sisälsi paljon typeriä gif- kuvia ja emojeita. Voi että mikä amatööriteko! Hän sitten katkaisi välit kokonaan eikä antanut minun edes lähettää viestejä hänelle. No, kun sitten epäonnistuneen yrityksen jälkeen palasin takaisin vanhaan kouluun, siellä odotti seuraava ihastukseni.

Se oli uusi tyttö, joka ei tiennyt taustastani. Toinenkin niin täydellinen mutta niin epäonnistunut yritys. Sain jotenkin ihmeen kaupalla kiivettyä vanhojen kavereideni avulla myös hänen tasolleen ja kaverustuimme. Kaikki meni hyvin. Mutta koko vuoden epäilin. En uskaltanut kysyä numeroa. Ei tullut koskaan sopivaa tilannetta. Se johti sitten siihen, että kun vuosi päättyi, olin jo valmis kesäloman jälkeen tekemään sen.

MUTTA sitten, kun avasin vanhan tutun Teams- sovelluksen, niin hän oli MUUTTANUT. Se mursi minut, koska toista menetystä en kestänyt. Tällä hetkellä olen liian outo, että minuun kukaan ihastuisi, mutta olen hiukan EHKÄ ihastunut erääseen tyyppiin. Jännittävää. Mutta TOIVON MUKAAN seitsemännellä luokalla  tulee joku vastaan. (PS: pahoittelut tekstin pituudesta)