Kaikki hyvin, vai onko?

Nimimerkki: Tarviinko apua? (14)

Oon ihan normaali tyttö. Jostain syystä aloin olemaan tosi jännittynyt kavereiden kanssa. En pysty katsomaan ketään silmiin, ruokailut koulussa on vaikeeta ja puhumisesta ei tuu mitään. Sinnittelin silti koulussa. Fanitin samalla kpoppia ja puhuin siitä yhen mun kaverin kanssa paljon whatsapissa. Kun koulut suljettiin karanteenin takia, luulin ensin että kaikki olis paremmin kun ei tarvitsisi nähdä kavereita.
Etäopiskelu kuitenkin alko ahdistaa ja tuntu etten nauti asioista enää niin paljoa kun ennen.  (Mulla on ollut aiemminkin pientä ahdistusta silleen että oon halunnut lähteä illalla hetkes kotoa pois.) Olin tosi väsynyt aina illalla koulun takia. Puhuin tästä mun yhelle kaverille joka sano että se on normaalia. Oon enimmäkseen ilonen mutta välillä menee mieli tosi maahan.
Puhuin mun vanhemmille ja se autto vähän. Mutta en oikeen luota niihin, ja meiän perheessä on nyt aika paljon riitelyä kun ollaan kaikki neljän seinän sisällä. Toivon että tää tasottuu vaikka tulevaisuus vähän pelottaa. Muistakaa puhuu teiän tunteista älkääkä luovuttako!