Inho

Nimimerkki: Sekasin (16)

Taas sitä mennään näissä merkeissä. Ahdistaa niin jumalattoman paljon. Kurkkua kuristaa ja rinnan päällä on elefantin kokoinen järkäle kipua. Aivan liian monen asian summa.
Pähkinänkuoressa, olen pian peruskoulun päättävä tyttö, joka vihaa itseään monella tapaa, haluaa kuolla, mutta haluaa elää, ei jaksa enää, mutta yrittää olla vahva, korona hajottaa, silti pitäisi olla positiivinen ja täydellinen lapsi ja ystävä, masennus puskee takaisin, viiltely houkuttaa jälleen, tupakka ja alkoholi hiipii takaisin elämään, voisin ajaa rekan alle tai metsään ihan vaa koska mä voin.
Mielessä on helvetisti asioita myös sen kannalta että mua on seksuaalisesti hyväksikäytetty. Tai en tiä. En ees tiä. Ainaki lain mukaan on. Ja mun pään sisällä se on ihan väärin mitä oon käyny läpi yhden ainoan ihmisen takia. Silti mul on syyllinen olo kaikesta. Inhottaa kun haluaisi elää tervettä ja onnellista elämää ja edes vähän rakastaa itseään, mutta silti vaan vihaa inhoaa ja halveksuu kehoaan, ajatuksiaan, koko helvetin fyysistä ja henkistä olemusta. Pahoittelut turhasta avautumisesta mutta se oli paikallaan.