Ilkeydestä

Nimimerkki: Oona (12)

Syksyn ensimmäisenä koulupäivänä tapasin erään tytön. Luulin hänen olevan mukava. Olin itse ujo, joten en uskaltanut puhua hänelle mitään. Muutamien viikkojen sisällä tyttö alkoi kiusaamaan minua. Hän sulki minut pois kaveriporukoista. Tyttö halusi, että olen yksin. En halunnut pyytää opettajaa väliin, joten en kertonut hänelle kiusaamisesta.

Minusta tuntui, että olisin vielä seuraavallakin luokalla yksin, vaikka olihan minulla muutamia kavereita. Välillä minusta tuntuivat, että minun parhaatkin kaverit menivät hänen puolelle. Viidennen luokan kesälomalla kuulin jotain, mikä pisti pääni kireälle. Yksi hyvistä kavereistani oli ollut koko viidennen luokan hänen puolellaan. Olimme tunteneet jo eskarista asti. En voinut ymmärtää miten hän korvasi minut ihmisellä joka kiusasi aina kun voi.

Luulin yhdessä vaiheessa olevani kiusaajan kanssa sujut. Kun järjestin viidennellä luokalla kotibileet, hän oli minulle kiltti. Kotibileitten jälkeen koulussa hän jatkoi kiusaamista, vaikka sovimme että ollaan kilttejä toisillemme. Mutta katsotaan sitten seuraavaa vuotta ja mitä hän silloin keksii.