En tiedä miten olisin selvinnyt ilman kavereitani

Nimimerkki: Heips (14)

Tosiaan kaikki alkoi siitä kun mun vanhemmat eros noin 3 vuotta mun isän mielenterveysongelmien vuoksi. 2kk tämän jälkeen äitini sairastui syöpään, mutta selvisi siitä onneksi. Tähän aikaan jouduin totuttelemaan siihen, että näin isääni niin harvoin (joka toinen viikonloppu) Kun olin juuri pääsemässä yli kaikesta, minulle erittäin läheinen mummini sairastuu myös syöpään. Silloin koulunkäyntiin alkoi todella mennä huonosti.

Pelkäsin että mummini kuolisi (hänen syövänsä oli vakava) Mutta selvisi onneksi. Sitten olin taas onnellinen. Koen olevani nytkin onnellinen, mutta koen olevani aika uupunut (koska koulu on käynyt paljon vaikeammaksi ja rankemmaksi). Kaverini ovat olleet koko ajan tukenani ja siitä haluaisinkin heitä tässä kiittää ❤️❤️(he tietävät että kirjoitan tätä). Kiitos koko sydämmestäni en oikeesti ois tässä ilman teitä❤️❤️

Muistakaa te kaikki keillä on vaikeeta, te selviitte siitä kyllä❤️ uskon teihin, pystytte siihen❤️