En halua kuolla

Se on ihanaa että täällä ei haluta vaan tuetaan muita, täältä löytää ihmisiä jotka kokee samaa. Olen 11v ja musta tuntuu että mulla on joku keskivaikea masennus. En halua hyväksyä sitä. Käyn psykologilla ja sinnekin jouduin varaamaan ajan itse. Vanhempani eivät tajua mitään tilanteestani enkä jaksa enään kertoa. Nukun noin 3h yössä. Minua ei kiusata tai muuta, isosiskoni ja kaverini jotka syyttävät, haukkuvat ja alistavat minua, ovat todennäköisesti saaneet minut siihen tilaan että rupean syyttämään itseäni niistä asioista joista he syyttävät minua. Tai sitten olen itse saanut itseni tähän tilaan. Ehkä en yksinkertaisesti ole hyvä kaveri tai pikkusisko. Pelkään että en pysty puhumaan psykologille ja että minulla on masennus. Pelkään että jos minulla on masennus, se pahenee. Pelkään että tuhlaan koko lapsuuteni tässä. Ja tiedän että tilanteeni ei ole niin paha kuin monella muulla ihmisellä. Lisäksi kaikki joille olen kertonut vähättelevät sitä. Mutta muista että oot se mikä oot. Et voi sille, mitä sisimmässäsi oot, mitään. Joten paljon voimia ja tsemppiä jatkoon ❤️ en osaa auttaa millään muulla tavalla kuin että vaikka tiedän susta vain sen verran mitä oot kirjoittanut, välitän ja pidän sinusta jo nyt! Ja että sisimmässäni oot ihana ihminen. Olen ylpeä susta. Ihanaa että et ole ajatellut kuolemaa! Paljon voimia sulle! Muista että jos et luovuta ja jatkat samaan malliin, pääset vielä onnellisuuteen asti! Oot tehnyt jo paljon. Se että nousee pohjamudasta eikä anna itsensä vajota sinne syvälle, vaatii paljon❤️