Halusin vaan rauhaa itseltäni

Nimimerkki: H. 17 (17)

Sisältövaroitus: itsetuhoista toimintaa

En tiennyt että se kävisi niin nopeasti. Toisaalta olen halunnut sen tapahtuvan. Taukoa, edes pientä.

Muistan sen hetken hyvin kuin se olisi tapahtunut eilen. Hetki sitten.

Makasin maassa ja kuristin itseäni. Tukin hengitystieni. Kyllä, se mitä teen. Monet näkevät vain vaaran mutta minä tunnen sen huumaavan tunteen. Minä en pelkää mitä siinä voisi tapahtua, minä pelkään ajatuksiani.

Tiesin että kuristaminen meni yli, tiesin koska en ole ennen kuristanut itseäni yhtä lujaa kuin silloin. Menetin tajuntani. Makasin siinä tiedottomana, katsellen jonnekki, kauas? Mutta tunsin vain rauhaa. En edes muista kauanko makasin siinä, tajuttomana.
Kun nousin olin sekaisin. Hyvä että pysyin pystyssä juostuaan kotiin.

Se rauha mitä koin, kun olin tajuni menettänyt, oli kaukana. Seuraavat päivät kärsin vahvasta päänsärystä. Kuin joku olisi koko päivän hakannut päätäni ja samalla porannut kallooni reikää.
Illalla oli vaikea nukahtaa, sattui niin paljon eikä asentoa vaihtaessa kipu helpottanut.
Olisin halunnut osallistua koulun tapahtumaan-juoksuun.
Mutta tiesin että juuri tajuntansa menettäneellä ei olisi hyväksi juosta 10km.
Tarjoilin juomia ja patukoita. Tarjoillessani kärsin päänsärystä mutta oli parempi kärsiä siinä kun juoksun aikana.

Kirjoita oma tarina