Yritin tappaa itteni

Moikka badboi ja kiitos tarinastasi!

Mahtavaa kuulla, että olet saanut apua, ja että ympärilläsi on ihmisiä, jotka todella välittävät sinusta.

Tarinasi on oivallinen esimerkki siitä, miten epätoivoinen tilanne voi lopulta kääntyä paremmaksi. Siihen harvoin pystyy täysin yksin, sillä jokainen meistä tarvitsee joskus tukea ja apua muilta ihmisiltä. Vaikeissa elämäntilanteissa muut ihmiset saattavatkin osoittautua valtavaksi voimavaraksi oman selviytymisen kannalta. 

Erittäin paljon tsemppiä jatkoon ja koita myös nauttia kesästä yhdessä läheistesi kanssa!   

Moi! Oon 14 vuotias tyttö ja kärsin masennuksesta. Oon ollu itsetuhonen jo 2018 syksystä asti. Mua ahistaa ihan henmetisti ja koulussa en pysty keskittyyn mihinkää ku pahat ajatukset pyörii vaa pääs. Haluisin saada koulus enemmän tukee mutta en tiiä miten. Jos mulla ei olis perhettä ja parastakaveriani en usko et täs enään olisin.

susityttö mulla on vähän sama juttu

Susityttö,
Jos haluat jutella olostasi aikuisen kanssa niin laita viestiä Nuortenlinkin nettineuvontaan. Voidaan miettiä siellä yhdessä mikä helpottasi sun oloa
 

Moi, oon 13w tyttö. Mulla on ollu 6 luokasta asti tosi huono olla (oon 7 luokalla). Musta tuntuu, että kukaan ei rakasta mua, kellään ei oo aikaa mulle. Tuntuu, että mun vanhemmat suosii muita, esim mun kahta pikkuveljee. Mun perheessä on 10 lasta minä mukaanlukien, että ehkä se on ihan ymmärrettävää ettei vanhemmilla oo aina aikaa. Mut en mä vaan voi sille mitään että musta tuntuu tältä. 6 luokall mulla oli kaks parasta kaverii, mut nekin oli pääosin kahdestaan. Ne oli mulle myös koko ajan tosi ilkeitä, se oli jotain joka sai mut murtumaan ihan täysin, mut nyt ei mennä siihen.
Mulla on tosi isoja ulkonäköpaineita itestäni. Musta tuntuu, et oon meijän luokan läskein ja rumin tyttö, ja niin luultavasti oonki. Tää kaikki yhdistettynä on jotain, mitä en kestä enää. Tää oli muutenkin vaan pieni osa siitä, mikä tekee mun olotilasta niin kestämättömän. Varsinkin nyt se tunne on alkanut lisääntyä, että mun vanhemmat ei rakasta mua enää. Aina kun mä meen nukkumaan, mä rukoilen ja niin toivon, että joskus löytyis joku jonka kanssa jutella tästä, joku joka ymmärtää eikä välitä vaikka mä itkisin. Sekin on nykyään niin noloa, itkeä.
Mä en pidä itsesäälistä, mä vihaan sitä, mut... ehkä just siks mä vihaankin itteeni.

Heips. Oon 12 v muunsukupuolinen ja mä oon vuos sitte yrittäny itsemurhaa. Se alko siitä et mua oltii kiusattu siitä et oon viillelly jne. Yks päivä mulle riitti ja tein köyden.. Sen jälkee olin laittanu sen semmosee kaapin oveen ja liu'uin sitä kokoaja alas mut sit otin äkkii köyden pois ja yiritn rauhottuu ja noh. Nii. Siin se oliki.

Muista että susta rakastetaan vaikka ei tuntuisi siltä. Hyvää jatkoa sinulle!?

ok

Moi! Oon tämmönen 14- vuotias tyttö. Oon siis atm 8-luokal. Suoraan sanottuna elämä on ihan perseestä tällä hetkellä. Siis ei pitäis olla, mul on paras kaveri ja perhe ympärillä, mut silti tuntuu ettei kukaan rakasta mua. Ja et ois parempi jos en ois taakkana täällä. Mul on ihan jäätävä halu miellyttää kaikkia, joten jos joku asia menee pieleen niin syytän siitä itteeni vaikka kuinka kauan. Haluisin puhuu jollekkin ihan f2f, mut mua ahdistaa ja pelottaa liikaa et miten reagoidaan. Koitin puhuu yhdelle mun kaverille, mut sen jälkeen tuli niin iso ahdistus, joten sanoin sille et unohtaa koko juttu. Oikeesti haluisin pois täältä, mutten uskalla tehä mitään, kaikki kuulostaa järkyttävältä. En yksinkertaisesti tiiä mitä enää teen, en haluu satuttaa mun läheisiä, jos se niitä ees satuttais.

Moi Anonyymi 20.03.2023. Ymmärrän, että se voi tuntua todella vaikealta puhua asiasta kenenkään kanssa f2f. Mitäs jos kävisit näin alkuun juttelemassa sekasin chatissä? Siellä juttelu helpottaa monien oloa. Myöskin, kun pääsee netissä purkamaan oloaan, se voi madaltaa jatkossa puhua asiasta myös f2f.  Tärkeintä olisi, ettet jää näiden ajatusten kanssa yksin <3