Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

14.05.2018 | Viiltely

Viiltely, addiktoiva ja tuhoava

Nimimerkki: Särkynyt (14)

Heips…oon 14 vuotias tyttö joka haluais nyt puhu muutamasta asiasta..

☆Viiltely☆

Ite oon viillelly 3-luokalta asti eikä se aluksi oo tuntunu ees pahalta asialta…mutta mitäs sitten tapahtu? Se vähän riistäytyi käsistä ja syntyi addiktio.

Viidennellä luokalla viilsin ranteeseen syvän haavan, josta on vieläkin arpi. Olin kaverini (kutsutaan häntä vaikka nimellä Niina) kanssa meidän vanhalla talolla, joka oli saanut purkutuomion. Niina löysi maasta lasinsirun ja otti sen käsiinsä ja sanoi ”lol aattele täl sais ranteet auki”. Mä otin siltä sen sirun ja heiltautin sitä ranteen yli ja se osuikin siihen. Se aukesi ja näin suonet. Verta alkoi vuotaa kunnolla.

Niina panikoi ja aikoi soittaa äidilleni ja mä kielsin. Ootettiin, et vuoto loppuu ja pyyettiin sen isää hakemaan kaupasta ruokaa, että päästäis niille puhistaan se haava. Saatiin se putsattua ja pidettyä salassa. Ajattelin, että ”en enää ikinä viillä”, mutta pompataampa tähän päivään. Mulla on ISOJA arpia käsissä, jaloissa, vatsassa ja nilkossa. Älkää siis ikinä alottako viiltelya!

Mieti mitä seurauksia sillä on elämääsi:

Tulet nauttimaan siitä.
Tulet huomaamaan, että veri ja kipu addiktoivat, vaikka luulet voivasi tehdä vain pari pientä haavaa, jotka eivät ole syviä ja paranevat hyvinä.
Viilloista tulee syvempiä ja niistä jää arpia.
Arpien paraneminen voi viedä kuukausia ja arpien katoaminen vuosia.
Jos luulet voivasi rajoittaa viiltämisen vain yhteen alueeseen kehossasi, mietihän uudestaan. Kun ehjä iho loppuu, sinun täytyy viiltää muualle.

Ole valmis eristäytymään muista ihmisistä ja elämään jatkuvassa häpeässä.
Vaikka olisit maailman rehellisin ihminen, huomaat valehtelevasi ihmisille, joita rakastat.
Vetäiset itsesi kauemmas ystävistäsi, kun he koskettavat sinua, aivan kuin heidän kätensä olisivat myrkkyä.
Sinua pelottaa, että he tuntevat jotain paidan kankaasi läpi, tai koskettaminen yksinkertaisesti sattuu niin paljon.

Ole valmis menettämään hallinta niin täysin, että pelkäät seuraavaa viiltoa, koska et tiedä kuinka paha siitä tulee.
Odota vain, kymmenen haavaa muuttuu sadaksi.
Ole valmis siihen, että koko elämäsi on vain viiltämisen ajattelua. Viiltämisen, ja haavojen peittelyn.

Sinä et pääse siitä eroon

Sinä toivot, ettet koskaan olisi tehnyt sitä ensimmäistä haavaa, inhoten viiltämistä. Samaan aikaan rakastat sitä, etkä voi elää ilman sitä. Ihmiset tajutkaa, viiltely ei ole muotia tai vitsin asia. Se on vakava asia!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentit

(8)

Location

Anonyymi

14.05.2018 09:30:48

mulla on käsis yli 20-30 ja nilkassa 10-15

Anonyymi

14.05.2018 09:30:48

Jooh ittel on kädes 26 arpee ja kyl vituttaa

Anonyymi

14.05.2018 09:42:39

Mitä.

anonyymi

14.05.2018 18:26:32

oot onnistunu kuvailee tunteitas sika hyvin ja onnistun samaistuu koska itelläni löytyy kans pari arpea jaloista ja käsistä viiltelyn seurauksena. Oon aivan samaa mieltä kanssas ja tsemppiä sulle jatkoon toivottavasti pääset viiltelyn kierteestä eroon tarpeeksi ajoissa.
love u!:)

Anonyymi

21.05.2018 05:59:54

Onneks mä lopetin ajoissa

Btw :)

31.05.2018 13:32:17

Hei! Sun pitää vaan uskaltaa olla oma ittes! Ja itsetuho ei auta siihen. Tiiän et se on vaikeeta. Mut se on vaan elämää! :)

healing

15.07.2019 21:18:56

ite mulle diagnosoitii masennus ja ahisteneisuus häiriö vajaa vuos sitten. viillelly viime syksystä (nyt kesä) masennukseen saanu kovia lääkkeitä ja se on auttanu myös psykoterapiaa ja kaikenlaista. olo on helpottunu mut viiltelystä en pääse eroon. retkahdan aina n. kuukauden- 2kuukauden kohalla kun olen kuivilla. hjelp(enemminkin vertaistukea kaipaan)

Sellasta

15.08.2019 21:47:04

Ite oon 14/04 tyttö ja tiiän tasa tarkkaa mistä puhut. Mun oma lapsuus o ollu väkivaltane oman isän takia. 5 vuotta siis elin sen pelon kanssa että mitään ei uskaltanu tehä sillä ei koskaan tienny onko toinen kohta kurkussa kiinni. Vanhemmat lopulta sitten eros 2014 enkä oikee sillo ymmärtäny kuinka vaikeeta mun vanhemmilla oli sillo. Myöhemmi tänä vuonn7