Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

03.10.2016 | Ahdistus, Syöminen

Sekasin

Nimimerkki: Psychoshadow (13)

Hei.. Oon just alottanut yläasteen, ja olin eka innoissani, sain uusia kavereita, jnejnejne. Sitten kaikki, KAIKKI muuttu.

Mulla on tapana tutustua ihmisiin somen kautta, ja itseasiassa mun poikaystäväni on somen kautta muhun, ja minä häneen tutustunut. Parhaan kaverinikin olen sieltä löytänyt.

Ja nyt tarinaan. Eli siis kun kaikki oli hyvin, kävin koulua normaalisti ja tein läksyjä ja olin semmonen… perus kiltti tyttö. Mutta sitte mun motivaatio tippu niinku johonki kuiluu, en tiiä mut mulla ei oo enää minkäänlaista motivaatiota mihinkään, koulussa olo ahdistaa ja purskahdin kerran tunnilla itkuun koska ahdisti niin jumalattomasti… Mutta kaverit kuitenkin jeesas olon paremmaks.

Jos mulla ei ois 1. mun parasta kaveria 2. mun poikaystävää 3. mun muita (irl) kavereita, en usko että jaksaisin olla täällä. (You know)

Kaikki siis alkoi siitä, että no meiän luokalla on yks sellanen tyttö jolla on ollu masennus, eikä se koskaan syö. (En tule kertomaan tarinassa kenenkään oikeita nimiä) sanotaan tyttöä vaikka Juuliaksi. Aina jos Juulia on ruokailussa, hän vaan koko ajan kyselee jotain turhaa ”miten te jaksatte muka syödä?” tai haukkuu muita syömisen takia läskeiksi. Ja arvatkaa mitä. MÄKIN oon lopettanut syömisen koulussa, ja oon laihtunut ihan sairaan paljon…

Koulun terveystarkastuksessa painoin 48kg ja tämä oli mielestäni paljon, joten aloin laihduttaa. (Tällä hetkellä painan 40-45 kiloa.) Enkä uskalla syödä vieläkään kunnolla.

Ahdistus kasvaa koko ajan, enkä uskalla puhua tästä asiasta edes ystävien kesken. Joskus oon saattanut lähettää kavereille snäppejä esim: ”voisin tappaa itteni” ”tää on 30m korkee kerrostalo, hyppään täält katolt alas nii et kuolen” yms. ja pelkään itseäni aivan älyttömästi ;-; en ymmärrä miten oon voinut satuttaa kavereitani niin… Mutta joo tässä tämmönen pieni avautuminen, kiitos jos jaksoit lukea.

Anna arvio tarinasta

Saitko tästä sisällöstä tukea tilanteeseesi?
Saitko tästä sisällöstä tukea tilanteeseesi?
Oliko tämä sisältö sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentit

(9)

Location

Kkk

31.10.2016 18:59:18

Koita jaksaa! Älä kuitenkaan laihduta, pian anoreksia on sulla oven takana. Eikö sun kaverit reagoi sun snäppeihin. Avaudu sun parhaalle kaverille, hän voisi suo tukea ja auttaa. Tottakai mekin täällä suo tuetaan:) jaksamisia :) <33

Anonyymi

02.11.2016 18:26:26

Hei jos kavereille tuntuu pahalta kertoo nii kuraattori, koulupsyykkari tai vaik ihan terkkari on oppilaita varten koulus. Niil on vaitiolo velvollisuus, eikä ne voi kertoo sun asioita eteen päin ilman sun lupaa. (En tiiä kyl et kertooks ne vanhemmille) mut joka tapaukses muille ei juttu levii. Parempi et saat asian hoidettuu taas raiteillee ennen ku tapahtuu jtn vakavampaa. Tsemppiä

Anonyymi

02.11.2016 18:27:05

Hei jos kavereille tuntuu pahalta kertoo nii kuraattori, koulupsyykkari tai vaik ihan terkkari on oppilaita varten koulus. Niil on vaitiolo velvollisuus, eikä ne voi kertoo sun asioita eteen päin ilman sun lupaa. (En tiiä kyl et kertooks ne vanhemmille) mut joka tapaukses muille ei juttu levii. Parempi et saat asian hoidettuu taas raiteillee ennen ku tapahtuu jtn vakavampaa. Tsemppiä

jokuvaan

12.05.2017 07:44:23

Älä heitä sun elämää hukkaan.. mitä sä teet muuten? tai siis ootko koulussa tai jotain missä sun porukat on? Ja varmaan tollanen sekakäyttö myös aiheuttaa masennusta ja ahdistusta...

Twenytwo

12.05.2017 10:42:40

Dont do drugs

Anonyymi

17.12.2017 18:03:49

Oon 15-vuotias tyttö tismallee samas elämäntilanteessa?✋

Anonyymi

24.03.2018 18:51:09

Nainen, olit juuri aloittanut yläasteen ja yläasteelle siirtyminen aiheuttaa KAIKILLE väsymystä ja ahdistusta. Olet vain yksi monien joukossa, mutta et vaan ole tarpeeksi viisas ymmärtääksesi eroa teini-iän ja mielenterveyssairauden välillä.

Jaa

13.11.2018 07:26:24

Itel sama mut alko ku oli 12:) ja nyt oon 14 ja liika kokeiltu:)r

Tuuli Nuortenlinkistä

01.04.2019 12:37:02

Moikka ja kiitos tarinastasi!

Kerrot monenlaisesta huolesta sun elämässä eikä siis ihme, että välillä tuntuu, ettei jaksa. Mut heti alkuun haluun sanoa, että oot rohkee, kun kirjotit tarinasi! Ehkä tämä tarina on sun tapa etsiä itsellesi tukea?

Sanot, ettet ole hakenut apua, koska et usko, että se auttaa. Sun kertomiin asioihin on kuitenkin olemassa apua ja kannustaisinkin sua kovasti miettimään asiaa uudelleen. Olo, mikä sulla nyt on, ei kestä ikuisesti. Sulla on oikeus voida hyvin ja se on tulevaisuudessa ihan varmasti mahdollista!

Olisiko sinulla lähellä jotain aikuista, johon voisit luottaa ja jolle voisit puhua? Omat vanhemmat on hyvä vaihtoehto, mutta on täysin ymmärrettävää, jos tuntuu siltä, ettei heille oikein voi puhua. Koulussa esim. kuraattori ja terveydenhoitaja on sellaisia aikuisia, joiden kanssa voi käydä luottamuksellisia keskusteluja. He kohtaa nuoria päivittäin ja uskon, että he ymmärtäisi sun tilannetta ja oloa tosi hyvin. 

Usein kertomisen aloittaminen on se vaikein kohta ja siitä se sitten lähtee. Jos aloittaminen tuntuu tosi vaikeelta, yks idea on täyttää ja ottaa mukaan Huoli puheeksi -lomake, jonka annat sille aikuiselle, jolle valitset puhua. Näin sun ei tartte alottaa sitä keskustelua, vaan aikuinen auttaa sen alottamisessa.

Jos kasvokkain asioista puhuminen tuntuu vielä liian vaikealta, kannattaa laittaa viestiä Nuortenlinkin neuvontaan tai käydä harjottelemassa puhumista esim. sekasin-chatissa, johon on linkki tuossa sivun laidassa.

Sä olet tärkeä ja ainutlaatuinen sinä ja sulla on väliä! Aina ei kuitenkaan jaksa yksin kaikkien huolien keskellä ja sillon on ihan ok pyytää apua. Niin ne muutkin tekee :) Kenenkään ei tartte selvitä yksin!

Älä siis jää enää yksin, vaan anna sun ympärillä olevien hyvien tyyppien auttaa <3