Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Peliriippuvainen vai motivoitunut pelaaja

Nimimerkki: MunElämäMunPäätökset (16)

Oon 16v poika, jota on kiusattu, kun olin ala-asteella ja yläasteella. 7. luokan aikana sain itselleni oman koneen ja pelailin silloin tällöin pelejä yksin ja kavereitten kanssa. Mua kiusattiin koulussa paljon: Mua hakattiin ja haukuttiin ja opettajat tiesivät asiasta, mutta heitä se ei kiinnostanut. Joskus opettajat otti kiusaajat jutulle, mutta heille ei tehty koskaan mitään. 7. luokan loppupuolella masennuin ja mikään ei kiinnostanut. Mulla oli itsetuhoisia ajatuksia ja odotin, että kesäloma alkaa ja toivoin, että saisin vaihtaa koulua, mutta se ei vanhemmilleni käynyt. Kiusattuna mulla ei ollut kavereita ja kun kesäloma alkoi olin kotona ja pelasin paljon. Pelaamisen avulla avulla voitin masennuksen melkein kokonaan ja sitten ei ollut mitään ongelmia.

Kun 8. luokka alkoi, mua kiusattiin, mutta sain ystäviä ja yksi ystäväni ehdotti, että osta tää peli ja tuu pelaa mun kanssa. Kyseinen peli oli pubgi, jossa kaverini oli todella hyvä ja kantoi minua pelissä ja yritti opettaa minua. Aloin pelaamaan yhdellä discord-servulla.  Löysin servulta kavereita irl kavereiden lisäksi ja heidän kanssaan aloimme porukalla pelaamaan. Tiimi pysyi kasassa jonkin aikaan, mutta hajosi lopulta siihen, kun en ymmärtänyt vielä pelistä mitään.

Aloin pelamaan samalla discord servulla ja olin mukana muutamassa tiimissä, kunnes löysin oman tiimini, jossa pelattiin aktiivisesti. Kahdessa viikossa pelitunteja tuli 60-120. Vanhemmat ajattelivat, että se on ihan turhaa ja takavarikoisat koneen. Meidän tiimistä tuli kuitenkin hyvä ja aloimme pelaamaan semi-pro turnauksia ja pärjäsimme hyvin. Sitten 2 sai tilaisuuden mennä palkatuiksi pelaajiksi toiseen tiimiin ja minulle tarjottiin varapelaajan paikkaa. Kieltäydyin siitä ja nykyään yksi vanhasta tiimistä elättää itsensä sillä.

Vaihdoin peliä fortniteen, jossa pelasin ensimmäisen tiimini jäsenten kanssa. Pelasin sitä 7 kuukautta, kunnes tajusin, ettei taidot riitä ja palasin pubgin pariin. Taidot olivat ruosteessa ja opettelin pelaamisen uudestaan. Pelaamisen ohella olin striimaillut twitchiin ja youtubeen ja saanut hyvin näyttökertoja ja katselijoita. Hain heti tiimiä ja lopulta löysin tiimin, jossa nykyään pelaan ja striimailen aktiivisesti. Unelmani onkin olla kyseisessä pelissä Suomen paras. 

Haluaisin myös pärjätä tiimini kanssa hyvin, mutta vanhempani ovat alkaneet puhua, että olen peliriippuvainen, koska en vietä aikaani perheen kanssa. En ole aiemminkaan viettänyt aikaa heidän kanssaan. Olen myös suuttunut siitä, jos vanhempani ovat ottaneet kesken pelin tai turnauksen virrat pois. En halua tuottaa ystävilleni ja tiimilleni pettymystä. Pelaan nykyään kahteen viikkoon 40-90 tuntia eikä täällä metsässä ole muuta tekemistä, kun lähimpään kaupunkiin on 35 km. Koulukin sujuu ihan normaalisti enkä ole lintsannut. 

Isällä ja minulla ei ole koskaan ollut hyviä välejä ja isä on rikkonut minulta kuulokkeet ja näppiksen, koska hän ei pidä siitä, että teen sitä, mistä tykkään. Hän myös valittaa, kun näppiksen äänet kuuluvat yöllä, kun hän yrittää nukkua. Tämä on kuitenkin testattu eikä ääni kuulu isän huoneeseen. Isä ei kuitenkaan ole koskaan arvostanut minua ja haukkuu ja välillä lyö. Isäni on uhkaillut myös, että heittää koneen parvekkeelta alas, vaikka olen sen itse pelaamalla ansaitsemillani rahoilla ostanut. 

Olen yrittänyt selittää perheellinen, miten nää asiat menee ja kuinka hyvä olen pelissä, mutta turhaan. Heitä ei kiinnosta ja he haluaisivat, että harrastaisin koripalloa, vaikka olen siinä ihan huono. Perheeni ei arvosta minua ja he vain haukkuvat minua ja sanovat, etten pärjää yksin. Pärjäisin varmasti paremmin kuin kotona asuessa. 

En tiedä, mitä tehdä ja odotan vaan, että 9. luokka loppuu ja voin muuttaa kotoa pois ja lähteä opiskelemaan.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentit

(2)

Location

oasis

22.01.2019 14:36:14

On ihan ymmärrettävää että sulla on piehenkö riippuvuus pelaamiseen jos se on saanut sun ajatuksia muualle, auttanut löytämään kavereita, tarjonnut kivaa ajanvietettä (kun asut metsässä hevonkuusessa i guess?) ja muutakin, mitä hyötyä siitä on sulle ollut.

Mun mielestä pieni riippuvuus ei haittaa, kunhan ei pelaa yötä päivää ja niin, että muut elämän osa-alueet saa väistyä pelaamisen tieltä tai että omat tarpeet (uni jne.) jää täyttämättä. Aika paskaa tosiaan lukee että isäs on tommonen. Tietääkö mutsis sen tavoista sua kohtaan tms? Isälläs ei tosiaan oo oikeutta rikkoa sun kamojasi, vaan koska ei itse hillitse itseään. Musta on naurettavaa jos aikuinen ihminen ei osaa sen verran itseään hillitä ettei ärsyyntyneenä rikkoisi TOISEN tavaroita..

Takavarikoimisen ymmärrän sinällään kyl. Mut toivottavasti pärjäät, pidä ittestäs huolta. Enää 5kk nii peruskoulus on ohi. Jos muutat opiskelemaan paikkakunnalle, jossa on enemmän palveluita (jos atm lähin kaupunki monen kilometrin päässä) niin kannatan kyllä sitä että käyttäisit oppilaitokses opiskelijapalveluita (jos siellä on) eli menisit puhumaan jollekkin. Tai kuitenkin et menisit puhuun asioistas jonnekki, koska tiiän kokemuksesta, että menneisyys saattaa tulla ''haunttaamaan'' jossai vaiheessa kerran oot kokenu ainakin isältäs henkistä ja fyysistä perheväkivaltaa sekä koulukiusaamista. Ne asiat on hyvä työstää pois vaikka tuntuiski ettei atm vaivaa niin paljoa.

Toivottavasti en kuulostanut kukkikselta :D mutta ymmärsit varmaan pointin.

Pelaaja

12.05.2019 15:48:02

Mun mielestä isän ei kuulu yms. hakata, rikkoa sun tavaroita ja uhkailla! Jos pelaat sopivissa määrin niin se ei haittaa, mutta jos jätät kaikki hommat tekemättä niin se alkaa olla jo outoa.
Itse pelaan joka toinen päivä jos ei ole kokeita samalla viikolla. Pelaan enimmäkseen CS:GOta ja mulla on jotain 300 pelituntia vasta. Suurin osa kavereistanikin pelaavat pelejä ja aika kuluu heidän kanssaan pelaten. Olen myös ulkona kavereiden kanssa.
Ps. Pelaaminen on hauskaa (ja joku voi lisää mut discordissa kaveriks: Cottonih_SalzKiller #0113)