09.01.2017 | Kaverit, Yksinäisyys
Nirppun tarina
Nimimerkki: Onko musta mihinkään (alle 12)
Hei, minä haluan kertoa mun tarinan, sillä mun elämä on ihan turha. Ainakin tuntuu siltä. Elikkä nää nimet on keksittyjä paitsi oon ite kaikissa jutuissa melkein Nirppu. Mut siis kun menin kouluun niin oli tosi yksinäistä. Meidän luokka ei ollut hirveen kiva. Mut en oikein muista, mut nyt lähiaikoina mut on syrjäytetty. Elikäs nelosella mulla ja mun luokalaisella Jaanalla nyt vaikka oli isot ongelmat, joita opettaja selvitteli. No ne mun luokkalaiset ymmärsin, että mä olin kiusannut Jaanaa vaikka en ollut. No ne syrjäytti ja olin aika paljon yksin tai kävelin opettajan perässä ja sanoin asiasta. No se sit jäi selvittämättä ja tuli kesäloma.
No ku koulut alko niin en muista oikein mitään, mut nyt lähiaikoina mun kouluaika on ollut ihan sika p-mäistä. Mun kaverit pikku hiljaa alko jättää mua ulkopuoliseksi ja ne alko puhuu vähän niinku mua ei oiskaan. No ne siinä eräänä päivänä vaan leikki jotain omaa tökimissleikkiä, vaikka olin niitten kaa. No sit mun tunteet ei enää kestänyt ja juoksin ihan täyttä itkien omaan nurkaan. Ne tuli siihen ja oli silleen et mikä sulla on. No vastasin sillee et luuletteko te, että toi on kivaa. Ne vaan lähti ja jätti mut.
Samaan aikaan mulla oli Vaden kaa ongelmia. Se on siis poika mut se on rakastunut muhun ja hakee mun huomiota, joka oli tosi iso ongelma eikä välitä vaikka sanoo sille, että jättäis rauhaan. No sit mun jalka jäi bussin oven väliin ku olin menossa kouluun. Että joo mä yksin linkkasin sillon joulukirkoon tietty luokan perässä. Siinä oli kiva yrittää kantaa ruokailussa sitä tarjotinta, ku ei voinut astua toisella jallalla. Mä oon jo ollut valmiiksi alipainoinen ja mulle menee vieläkin 2 luokalla ostetut housut mut ne on kuitenkin vähän lyhyet. Noi vanhat kaverit siis aina tulee samaan pöytään enkä syö koulussa.
Mulla on tasan yks kaveri joka sekin on mua 2 vuotta nuorempi. Ja me riidellään tosi usein. Se on aina mulle kuin pikkusisko. Mun ois tehnyt mieli tappaa itseni ilman seuraavia juttuja: 1) mun kolme maailman ihaninta kania 2) mun isiä ja äitiä 3) ilman mun kahta koiraa ja tietty sitä mun leikkipikkusiskoa.
Haluisin kavereita, mutta tuntuu että mä en oo tarpeeksi hyvä! Tietoa vähän musta. Oon -05 syntynyt tyttö. Harrastan ratsastusta ja keppihevosia. Keräilen Schleichejä. Olen instassa nimellä Nirppu05. Ois kiva saada iloa elämään ku itken enemmän ku nauran. KAIKI JUTUT ON TOTA. Huom pahoittelen, jos kirjaimia puuttuu koska mulla on lukihäiriö ja kirjoitushäiriö!
Kommentit
(5)
Onko musta mihinkään
09.01.2017 15:25:56
Hups siis sisko on 2 nuorempi
Anonyymi
09.01.2017 15:56:16
Siis toi Nirppu on sit mun mielestä vähän loukava nimitys mut olkoon
Se näkymätön ihminen
11.01.2017 14:48:48
Itselläni on -05 pikkusisko, ja riidellään aika usein, mutta aina me vaan tehdään ne yläfemmat. Olen itse seiskalla.
Omistan kanssa pari schleichiä, vaikka ne nyt on tuolla hyllyllä pölyttymässä...
Jos haluut, niin voin olla sun kaveri jos haluut :)
Kun meet yläkouluun, elämä parantuu.
Itseä kiusattiin aika aljon alakoulussa... Loppui kun menin yläasteelle.
Mun menneisyys saattaa olla rankempi, kuin sun, mutta annan yhden neuvon;
Kestä viimeiset vuodet alakoulussa, sitten kaikki jää taakse.
T: Se näkymätön ihminen
Onko musta mihinkään
08.02.2017 20:11:33
Elämä menee nyt paljon huonommin kun sillon kun kirjoitin ton tekstin on tullut takapakkeja joitenka yli ei pääse ja syömishäiriö . Voisipa elämän alotaa alusta .
Onko musta mihinkään
08.02.2017 20:15:50
Se näkymätön ihminen kiitos vinkistä ja jos joskus näät tän kommentin niin kyllä mä voisin olla sun kaveri jos haluut :)