03.10.2022 | Huumeet, Itsetuhoisuus, Lastensuojelu, Paha olo
Mun tarina
Nimimerkki: AK (17)
Mun elämän alamäki alkoi siitä kun menin ekalle luokalle. Mua alettiin kiusaamaan joka kesti 6-luokalle asti. Aloitin itseni satuttamisen 3-luokalla… Jäin ekaa kertaa siitä kiinni koulussa kun olin liikunta tunnilla. Opettaja teki lastensuojelu ilmoituksen. Mun kotiolot oli mitä oli. Mun isä on alkoholisti ja äiti kärsii kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Se vaikutti muhun paljon. Syytin pienenä itseäni, jos äidillä oli paha olla. Isältä kaadoin kaljaa viemäristä alas olettaen, että se lopettais… 6-luokasta eteen päin mulla ja mun isällä tuli fyysisiä tappeluita. Alotin 6-luokalla huumeiden käytön. Ennen sitä olin käyttänyt alkoholia runsaasti sekä tupakkaa. Kokeilin mm. kannabista, amfetamiinia, ja mdma:ta. Silloin vedin vielä nenän kautta.
Elämä oli yhtä oravanpyörää. Mut sijoitettiin laitokseen, kun otin kotoolta hatkoja. Olin ensin avohuolto sijoituksessa ja siitä muutama kuukausi mut kiirellisesti sijoitettiin. Otin hatkoja monesti ja yhdellä hatkalla mut raiskattiin kun olin 13v. Mulla oli vielä aika rajuja itsetuhoisia tekoja. Huumeitten käyttö alkoi olla jo aika rajua. Sitä meni joka viikko melkein joka toinen päivä. 14-vuotiaana rakastuin mun ekaan rakkauteen. Hän oli mua 3 vuotta vanhempi. Eka vuosi meidän suhdetta meni tosi hyvin. Toisella vuodella mun poikaystävä rupesi hakkaamaan mua ja oli tosi kontrolloiva. Myös mun huumeiden käyttö 14-vuotiaana meni askeleen eteenpäin. Rupesin piikittämään huumeita suonensisäisesti. Myös silloin tuli muutama uusi huume käyttöön, mm. Subutex, bentsot ja metamfetamiini. 14-vuotiaana olin paljon itseäni vanhempien kanssa. Myös 14-vuotiaana olin asunnossa. jossa mua kohti ammuttiin pistoolilla 2 kertaa. Onneks ei osunu. Mut raiskattiin toisen kerran. Mun elämä huononi tosi paljon. Mulla meni välit vanhempien kanssa huononpaan suuntaan.
Täytin 15v ja erosin mun poikaystävästä. Se oli kova paikka, koska rakastin sitä tosi paljon. Tässä kohtaa mun sijaishuolto paikka muuttui jo 2 kertaa. Seuraavaksi mut siirrettiin eholle = erityishuolenpidon osastolle. Mä lihoin sillon tosi paljon enkä enää tykännyt itsestäni. Ehon jälkeen mut siirrettiin taas uuteen paikkaan. Koulukotiin. Yritin päihteiden sekä mielenterveyden ongelmien lisäksi tehdä koulua epätoivoisesti. Ja huumeiden käyttö jatkui. Täytin 16v. Mut siirrettiin A-klinikalle stoppariin. Se oli elämäni kauheinta aikaa. Silloin yritin tosissani tappaa itseni. Ja lähes onnistuin siinä. Olin hengittämättä 3 minuuttia. Mun huumeitten käyttö oli vakavaa. Seuraavaksi mut siirrettiin taas eholle. Ehon jälkeen mut siirrettiin taas uuteen paikkaan. Tähän nykyseen, missä nyt oon. En kerenny aluksi olla tossa mun nykysessä laitoksessa, kun otin jo ekat hatkat. Homma meni kokoajan oravanpyörää.
Noin 5 kuukautta sitten mun itsetuhoisuus paheni. Täytän 4 kuukauden päästä 18. Oon ihan loppu. Tuntuu että oon ihan yksin mun ongelmien kanssa. Mulla ei ole ketään. Mun ystäviä on kuollut huumeitten takia sekä itsemurhaan on myös kuollut. Ainoa mikä lohduttaa mua tällä hetkellä on se, että ajattelen että kuolen vuoden sisällä. Mulla on c-hepatiitti, joka on tullut neulojen kautta. Oon sen hoitanut jo kerran, mutta en kauaa ollut ilman sitä, kun sain sen uudestaan. Tiedän, että osa mun ongelmista on itse aiheutettua mutta silti mietin, että miks oon kokenu tän kaiken ja ansaitsenko oikeesti tän kaiken.
Tykkää, jaa, kommentoi