Lasinen lapsuus

Nimimerkki: Keijukainen (26)

Vanhempani olivat molemmat tunnollisia. Äiti oli kotona ja isä töissä. Ulkoapäin vaikutti että meillä menee hyvin lapset pärjää koulussa ja käyttäytyy hyvin. Kotona asiat ei ollut ihan niin.
Äitini juominen alkoi kun olin 10-vuotias. Pelkäsin häntä ja yritti kovasti miellyttää ettei hän suuttuisi ja alkaisi huutamaan. Jos hänen kanssaan oli vaikea kertoa omaa mielipidettä. Isäni ei nähnyt tai halunnut myöntää äidin ongelmaa. Kummatkaan vanhempani eivät olleet tietoisia lapsien asioista miten menee tai osanneet kohdata lapsen/teinin tunteita.
Minulla oli onneksi isovanhempi ja muu tärkeä aikuinen  rinnalla kulkemassa. Myöhemmin aikuisiällä käsittelin asioita ammatti ihmisen kanssa. Joka auttoi minua tutkimaan omaa itseäni ja löytämään keinoja itsetunnon vahvistumiseen.