Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Kun äiti joi

Nimimerkki: Edi (18)

Ensimmäinen asia minkä mä selkeästi muistan mun vanhempien alkoholin käytöstä oli varmasti se, kun mun veli oli perheensä kanssa käymässä meillä kotona. Olin silloin  ehkä 10-12-vuotias.

Kun mun veli sitten lähti sunnuntaina iltapäivällä kotiinsa, se antoi mun toiselle isoveljelle kirjeen, mikä sen piti antaa äitille puoli tuntia sen jälkeen kun he ovat lähteneet. Siinä kirjeessä mun veli kertoi äitille, ettei hyväksy sen juomista ja kaikkea muuta aiheeseen liittyvää. Siinä kirjeessä myös luki, ettei hän aio pitää äitiin mitään yhteyttä ennen kun se lopettaa juomisen. Äiti murtui siitä kirjeestä ihan täydellisesti ja rupesi sinä iltana vain juomaan normaalia enemmän.

Siinä illan mittaan äiti siirtyi etuterassille juomaan iskän kanssa. Siinä kun iskä vähän käänsi päätään, äiti nappasi auton avaimet ja lähti ajamaan. En tiedä minne se oli menossa. Kauas ei äiti kuitenkaan päässyt, ennen kun iskän paikalle soittamat poliisit pysäytti sen. Äiti lähti siitä yöksi putkaan selviämään. Se oli ehkä yksi järkyttävimmistä näyistä, kun äiti istu maijan perällä itkemässä ja sain sanoa sille semmoisesta pienestä kalteri-ikkunasta hyvää yötä.

On paljon muitakin huonoja muistoja porukoiden juomisesta. Lähinnä äitin juomisesta, koska iskä kun juo se on aina asiallinen, mutta kuitenkin tosi itsepäinen. Äiti ei ollut koskaan asiallinen.

Yksi ilta mä istuin olohuoneessa katsomassa telkkaria. Mun veljet oli sedän luona käymässä, jotenka ne ei tiedä tästä tänäkään päivänä vielä yhtään mitään. Äiti ja iskä istu keittiössä polttamassa tupakkaa ja mä kuulin, että ne keskusteli jostain tosi vakavasti. Ne ehkä riitelikin. En tiennyt vielä siinä vaiheessa mistä ne keskusteli, koska en saanut sanoista selvää. Siinä aattelin että onhan se ihan normaalia, että välillä keskustellaan vakavasti tai riidellään.

Hetken kuluttua iskä pyysi mut keittiöön. Katoin että mitä ihmettä noi touhuaa. Iskä piti äitini käsistä tosi tiukasti kiinni ja äiti itki. Mä olin tosi ihmeissäni, että mitä täällä taas tapahtuu. Iskä sitten siinä selitti mulle että äitillä on kädet täynnä lääkkeitä ja se aikoo tappaa itsensä niillä ja iskä tarvitsi multa apua että saataisiin ne lääkkeet siltä pois. Äiti oli kuulemma ottanut jo jonkun verran pillereitä. Mä romahdin ihan täysin. Lyyhistyin siihen lattialle ja rupesin itkemään. Anelin äitiä päästämään irti niistä lääkkeistä. Se oli ihan kauheeta. Lopulta äiti päästi niistä lääkkeistä irti ja me saatiin iskän kanssa soitettua ambulanssi paikalle. Äiti lähti sairaalaan mahahuuhteluun. Seuraavana päivänä käytiin hakemassa äiti pois sairaalasta iskän kanssa. Äiti halasi mua ja pyysi anteeksi ja lupasi että tämä on viimeinen kerta ja se lopettaa juomisen.

No ei ollut viimeinen kerta eikä juominen loppunut. Kovasti äiti yritti lopettaa, mutta ei siitä mitään tullut. Äiti oli ehkä reilut kymmenen kertaa vieroituksessa. Se pystyi olemaan aina kerrallaan korkeintaan puoli vuotta kuivilla ja sitten se ratkesi taas juomaan.

Moni ei pysty kuvittelemaankaan että kuinka vaikeeta se on kun tajuaa että äiti taas juo. Se musertaa pientä ihmistä aina vähän lisää sisältä kun näkee äitinsä kännissä selittämässä jotain ihan päätöntä tai näkee sen sammuneena sohvalla. Sitä myös häpeää omaa äitiään tosi paljon. Haluaisi vaan piilottaa äiteen maailmalta, ettei esim. naapurit tai kaverit saisi tietää sen ongelmista. Enkä edes halunnut tuoda kavereita kotiin ettei ne näkisi äitiä ja iskää. Melkeinpä kaikki tutut kuitenkin ties noiden ongelmista. Eihän sitä piilottaa pysty.

Jossain vaiheessa meidän elämään tuli sitten sossut. Varmaankin lastensuojeluilmoitusten jälkeen, joita rupesi tulemaan silloin, kun äiti ajoi sillä autolla kännissä. Sossut kävi meillä kotona viikoittain juttelemassa meidän kanssa. Mä muistan, että niille valehdeltiin aina, että kaikki oli hyvin ja meidän porukat ei enää juo. Kai me kaikki pelättiin jotain. Sitä että ne sossut veisi mut ja mun veljet pois kotoa. Musta tuntuu, että niistä sossuista ei ollut sitten mitään hyötyä. Oon nyt myöhemmin miettinyt, että ei olisi pitänyt valehdella niille. Asiat olisi voinut mennä erilailla. Ehkä ne olisi saanut porukat raitistumaan. Ei voi tietää.

Sitten kävikin niin kun me pelättiin. Äidin ja iskän juomisen ja hölmöilyjen takia mun pikkuveli sitten vietiin pois kotoa. Se asu ensin pitkään sen yhden kaverin luona, mutta sen ei ollut hyvä siellä, jotenka se siirrettiin perhekotiin. Ne oli ihan älyttömän vaikeita aikoja ihan meidän koko perheelle. Kun yksi ihminen joka on aina ollut siinä lähellä ja saman katon alla onkin nyt jossain ihan muualla. Myöhemmin oon kyllä ymmärtänyt sen, että se on oikeasti tosi hyvä, että se mun pikkuveli pääsi pois kotoa. Eihän tollainen koti missä ollaan asutttu olisi kenellekkään hyvä paikka. Parasta on se että, oon nähnyt miten se ihminen on kasvanut tosi paljon ihmisenä. Se on ryhdistäytynyt, siitä on tullut reipas ja mikä tärkeintä, onnellinen.

Nyt äiti on kuollut. Se kuoli siihen viinaan. Viimeisten kuukausien aikana se joi puolitoista litraa suomiviinaa päivässä. Se on ihan älytön määrä. Sehän jaksoi juoda yli 10 vuotta.

Nyt iskä on löytänyt itselleen uuden naisen. Mä en ollut kovin innoissani siitä silloin kun iskä kertoi mulle tästä naisesta. Äidin kuolemasta oli mennyt vasta reilu puoli vuotta. Kauheen vähän aikaa. Sanoin silloin iskälle, että mun puolesta sillä voi olla joku uusi naisystävä, kunhan ei tuo sitä kotiin silloin, kun mä olen siellä. En ollut vielä valmis mihinkään uuteen naiseen. Mutta niin kun yleensäkin, ei iskä kuunnellut mua tai kunnioittanut mun toiveita. Se toi sen naisen kotiin silloin kun mä olin myös siellä. Se uusi nainen ja iskä juo nyt kahdestaan meillä kotona melkein kokoajan. Aina kun mä menen sinne, siellä on joku kännissä.

Mä oon sellainen ihminen joka ei hirveemmin tykkää kasvokkain puhua tälläisistä asioista mistä oon nyt kirjoittanut. Mä mietin pitkään ratkaisua itselleni miten saisin purettua mun sisältä näitä asioita, kun mun oli niin paha olla. Mietin kaikkia alkoholistien lapsille tarkoitettuja tukiryhmiä ja terapeutteja. Mut ne tuntuu jotenkin tosi ahdistavilta vaihtoehdoilta. Mä sitten keksin ratkaisun. Mä kirjoitan näistä asioista. Mulla on blogi. Sillä on tosi vähän lukijoita, noin 10, mutta se riittää mulle. Mulle on tärkeetä, että mä tiedän edes jonkun kuuntelevan/lukevan mun juttuja, kun mua painaa jokin tai jos haluan kertoa näistä asioista. Mä suosittelen kaikkia muitakin kertomaan jollain muodolla rohkeasti tälläisistä asioista. Se helpottaa pahaa oloa.

Mä oon miettinyt, että onhan tässä porukoiden ryyppäämisessä jotain hyvääkin. Mä tiedän itse, että miten käytän alkoholia ja jos mulla on joskus lapsia, mä tiedän mitä en halua niiden kokevan. Osaan kasvattaa ne erilailla ja turvassa.

Tämä teksti oli vasta pintaraapaisu kaikkeen mitä vuosien varrella on tapahtunut ja mun ajatuksista. On tapahtunut kaikkea mitä kenenkään lapsen ei kuuluisi nähdä tai kokea missään muualla kuin elokuvissa.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentit

(22)

Location

Tuula

13.01.2014 21:04:00

No huh. Kiitos,että jaoit kokemuksesi.

Mimmuli

30.01.2014 14:00:00

Hei olen äiti ja juon, googlailin apua netistä löysin blogisi. käyn aa.ssa ei se auta ku hetkeksi, en halua olla tämänlainen mutta olen voimaton kuten kaiketi oli äitisi myös? ajattelen lapsiani se on ainoa syy juuri nyt että edes jaksan yrittää. kirjoituksesi auttaa minua ymmärtää mitä lapseni saattaa ajatella.. laiha lohtu mutta lohtu kuitenkin..voimaton ja kykenemätön...

Ci

05.02.2014 15:21:00

Oon nyt 11 vuotta ja mun vanhemmat ryyppää. Mä pelkään että mun äidille tai isälle käy samanlailla. Juo liikaa, kuolee. Mä pelkään että mun äiti ei enää mee töihin ja se saa potkut sieltä. Mä oon joutunu pelastaa mun isän järvestä, (oli kännissä hukkumassa) äiti nukkui sillä aikaa niitten huoneessa. Mä en kestä mun elämää, oon aatellu että kellään ei oo näin kamalaa elämää kuin mulla. Mut nyt ymmärsin, että sulla on ollu paljon kamalampi elämä. Kumpa mun vanhemmat ymmärtäisi lopettaa alkoholin litkimisen? Tuntuu tosi turvattomalta ja pelottavalta olla kotona kun äiti ja iskä juo. Äiti on tälläkin hetkellä juovuksissa. Onneks mulla on sisko, etten oo ihan yksin. Koita kestää!

Nuortenlinkki

06.02.2014 11:42:00

Hei Ci! Vastauksena kommentissasi kertomaasi tilanteeseen: oletko tutustunut Varjomaailma-nettisivustoon? Varjomaailma on paikka lapsille ja nuorille, joiden kotona käytetään liikaa alkoholia tai muita päihteitä.

Varjomaailma on turvallinen paikka käsitellä tunteita ja kokemuksia, joita aikuisten päihteidenkäyttö aiheuttaa. Varjomaailmasta löytyy tietoa ja lista paikoista, joihin voi ottaa yhteyttä jos kodin aikuisten päihteidenkäyttö haittaa elämää.

Sivustolta löytyy myös Varjofoorumi. Se on keskustelualue nuorille, joita läheisten aikuisten päihteidenkäyttö huolettaa. Foorumilla nuoret keskustelevat kokemuksistaan ja kysyvät neuvoa työntekijöiltä.

Tärkeintä on muistaa, että asian kanssa ei kannata eikä tarvitse jäädä yksin!

Sisältä kuollut

10.04.2014 13:48:00

I feel you. En tiedä paljon näit väkivaltaa lapsena äitisi alkoholismin takia, mutta minulle yksi traumaattisimmista kokemuksista on ollut katsoa kun neljä ihmistä yrittää saada äitiäni hengiltä. Näin sen kuinka hauska illanvietto muuttuu väkivaltaiseksi pieksemiseksi ja viiltelyksi. Näen edelleen flasbackeja tilanteesta, kun muistan äitini vetisen katseen ja sen veren määrän huoneessa. Olin 9 vuotias lapsi tuolloin. Pahinta ei ole edes nähdä äitini taistelua elämästä vaan se että isäni sanoi seuraavana päivänä kun olimme sairaalaan menossa katsomaan äitiä että "se on sun vika että äiti yritettiin tappaa".

Kenenkään ei tarvitse kokea samaa kuin minä. Lohtua en saanut mistään. Minua hakattiin ja kiusattiin koulussa ja sama jatkui kotona. Isääni en ikinä enään näin 20 vuotiaana nää ja äitini tappoi itsensä tänään. Mua ei edes sureta tää tilanne. Olen yllättävän hyvin selvinnyt kaikesta. En ole masentunut. En vain tunne enään mitään.

Älkää antako kenenkään tappaa teitä sisältä!

Nuortenlinkki

13.06.2014 15:30:22

Moikka Avuton äitipuoli,
Mikäli on herännyt huoli lapsen hyvinvoinnista, tulee siitä ilmoittaa oman alueen viranomaisille. Perheeseen olisi tärkeää saada tukea, niin lapselle kuin äidille.
Täältä löydät lisätietoa:https://lasinenlapsuus.fi/tukea/apua-lapselle
Voit kirjoittaa myös nimettömästi viestin Nuortenlinkin nettineuvontaan, mikäli haluat jutella tilanteestasi tarkemmin. Pääset sinne tästä.
Tsemppiä ja jaksamista!

Avuton äitipuoli

13.06.2014 15:30:22

Moikka kaikki! Lukeekohan kukaan näitä enää? Oon äitipuoli ja lapsen äiti on jatkuvasti kännissä. Lapsi, kutsutaan häntä Liisaksi, tuli meille tänään noin klo12 ja äiti oli ihan pää jäässä kun laittoi tämän bussiin tulemaan meille. Veikkaan et hän aloitti korjauttavilla, eli oli eilen kans aivan kännissä mukula kotona. Mä tiedän että naisella on paha olla ja vakava alkoholiongelma.
Mun on vaan niin vaikea olla kun tekis mieli soittaa poliisit kun tulee haista v***u viestit ja kännipuhelut mut en halua että lapsi joutuu sossun kanssa tekemisiin ja monimutkasen prosessin kautta meille. Mun pää hajoo tän asian kans enkä halua sotaa tai valtaleikkiä äikuisten kesken. Haluan mukulan meille, rakastan sitä lasta ja niin rakastaa hänen isänsäkin. Tehtiin tänään sotasuunnitelma että mennään heti lapsen kotiin jos epäilemme että äiti on kännissä ja viemme sen meille. Jos äiti ei tähän suostu niin soitamme poliisit. Onko kenelläkään kokemusta alkoholistiäideistä ja lapsen muuttamisesta iskälle?

Mars

21.06.2014 15:17:00

Kenenkään ei pitäis kokea tollasta sad Kerron tässä mun oman tarinani. Mun äiti juo aika paljon, iskästä en tiiä koska se asuu niin kaukana mut en oo ainakaan nähnyt meidän iskää koskaan kännissä. Äidistä en voi sanoo samaa.. Se oli eilenkin kännissä, ja valvoin koko yön. Mun setä oli myös kännissä, mutta ei niin paljoo. Se juo joka viikonloppu. Tiedän, ei kuulosta pahalta, ja tiiän että mun pitäis kestää tällänen, mutta en vaan pysty crying Oon koittanut saada äidin tajuamaan että mä en kestä enää, ja se on luvannut että se lopettaa liian juomisen mutta ei. Oon siis 12-vuotias tyttö.

Sonja

03.07.2014 22:15:00

Äiti juo 'silloin tällöin' mutta aivan liikaa. Tätä jatkunut jo yli 7 vuotta. Olen nyt 14 ja puoli vuotias. Jos isä juo, se menee tekeen sen muualle. Äiti muuttuu kännissä sekopääksi ja alkaa puhumaan sekavia. Alkaa haastamaan yhtäkkiä isän kanssa riitaa sössöttämällä sille kaikkea paskaa mitä sylki suuhun tuo. Ei kuulosta vakavalta mutta ei se kauhean mukavaakaan ole. En kestä. Olen muutenkin tosi herkkä luonteeltani, ja alan usein itkemään turhautumisen, vihan, stressin tai surullisuuden takia. Äiti on se, jonka takia olen todella usein itkenyt. Henkisen kivun takia. Kun näkee, mitä se paskajuoma sille tekee niin kyllä siinä murtuu. Varsinkin jos muistelee tapausta, kun olin kai 8-vuotias. Äidin sisko tuli perheineen meille kylään viettämään iltaa. En muista oliko siinä serkkuni isoveljet mukana mutta aivan sama. Kaikki oli kännissä. Jopa isä, mutta ei niin että se olisi muuttunut yhtä sekopääksi kuin äiti. Äiti kävi isään käsiksi jos oikein muistan, kaatui tuolilla ja.. riitely jatkui. Huutoa, kiroilua, tönimistä... Ihan mukavaa niin pienenä katsoa vaan vierestä koska en silloin voinut vaikuttaa siihen mitenkään. Olin liian pieni. Onneksi suurin osa aikuisista (eli serkun äiti[oman äidin sisko!] ja isä, ja oma isä) eivät olleet niin kännissä kuin äiti oli, ja heillä oli kuitenkin tilannetaju ja järki mukana. Muistan sen, kun äitini itki ja serkkuni äiti yritti puhua hänelle järkeä. Loppujen lopuksi jouduin menemään serkuilleni yöksi taksilla, isoveli meni mummulle... Itkin koko ajan ja olin niin peloissani. Ja häpeissäni. Niin häpeissäni että itkin senkin takia. Äiti meni naapuriin [papalle] yön ajaksi ja isä taisi jäädä kotiin itkemään. Seuraavana päivänä, noin 12 aikoihin tulivat hakemaan molemmat vanhemmat mut kotiin ja pitivät mua molemmista käsistä. Olivat kun mitään ei olisi tapahtunut ja olivat kuulemma sopineet. Meillä menee arki jne. ihan hyvin, jos äiti ei vaan tarttuisi siihen pulloon. Ei meillä muuten mitään sen kummempia riitoja ole koskaan. Äiti kohtelee mua kännissä välillä niin vittumaisesti, käskee aina menemään huoneeseen jos puutun tilanteeseen. Oon kyllästynyt olemaan AINA hiljaa ja itkeä omassa huoneessani, että tätä nykyä vaikka riuhdon äidin väkisin isän luolta pois koska se haastaa riitaa isän kanssa ihan turhista ja vanhoista asioista. no

En vaan tajua enään mitä pitäisi tehdä. En uskalla puhua äidille tästä sen juomisesta. Hän vaan lähtis paikalta ihan sama -tyylillä tai että 'eihän se niin pahalta voinu tuntua?!' -tyylillä.

Anonyymi

19.07.2014 12:23:00

On kiva tietää etten ole tämän asian kanssa yksin. Aina viikonloppuna lähdemme mökille ja välillä äitini (joka ei juo) ei pääse mukaan. Silloin minua aina ahdistaa isän juominen. Olen itse 13v ja minulla on 6v veli. Tuntuu aina että joudun huolehtimaan hänestä kun isäni on humalassa.

Henttu

04.10.2014 12:07:00

Mie jouduin miettimään hetken uskallanko kirjottaa tänne. Oon 14 vuotias ja miulla on äiti joka juo. Pitkään oon jo kestänyt tätä paskaa päivästä toiseen. Kaikki alko 4-5 vuotta sitten kun äiti sairasti syövän. se selvis siitä, mut se jätti siihen tajuttomat arvet. sairaalas sille annettiin sillon vaikka mitä mömmöjä, ja nyt se on tullu riippuvaiseks niistä. sitten vähän myöhemmin alko se juominen. ennen äitin sairastumista, se käyttäyty ihan normaalisti, osas käyttäytyä ja joi alkoholia järkevästi. sitten äiti vaan alko juomaan kauheesti päivittäin, ei hirveesti mitään väkevämpää mutta kaljaa jne. alussa en ees kiinnittänyt siihen huomiota niin paljon, ja aattelin et tää on vaa jotain ohi menevää. ko eipä mennyt. jos äitillä on vapaapäivä se alottaa juomisen jo aamulla. sil on kaljaa kokoajan jossain käden ulottuvilla, ja ennen puoltapäivää se on jo ihan sekasin. plus et se vetää vielä niit lääkkeitä. jos me lähdetään perheen kanssa jonnekkin, äiti juo sillonkin kokoaika. Se juo autossa, matkalla pitää pysähtyy johonkin mistä se saa lisää juomista.

Äiti on todella riippuvainen juomisesta ja lääkkeistä. Iskä on sitä mieltä että se yrittää paeta syövän jättämää ahdistusta. joskus puoltoistavuotta sitten äiti yritti tehdä itsemurhan lääkkeillä. se oli sillon tosi masentunu, ja ei jaksanu enää. olin sillon 12. keskellä yötä se meni ja veti kaikkia mahdollisia lääkkeitä , jonka jälkee herättiin iskän kanssa siihe et äiskältä petti jalat alta. pelkäsin sillon että se kuoli nyt. hetken päästä tuli ambulanssi ja vei äidin. muistan kuinka itkin , ja miten vihainen olin. itkin isälle koko yön, ja isäkin oli ihan järkyttynyt kaikesta. no, kun äiti tuli taas kotiin, se oli saanut masennus ja mieliala lääkkeet. se oli ehkä pari päivää ilman alkoholia, mutta sitten sen juominen räjähti taas. 13-vuotissyntymäpäivänä lähdettiin isän kanssa käymään ostamassa minulle uusi puhelin, äiti jäi silloin kotiin "leipomaan". kun tultiin takasin äiti oli ihan ympäri kännissä, sössötti ja puhu sekavia. muistan että se oli elämäni hirvein syntymäpäivä. itkin tajuttomasti ja olin ihan masentunut äidin takia. hävetti päästää sukulaiset sisälle kun äiti oli siinä kunnossa. nykyään ollaan isän kanssa yritetty puhua äidille, mutta äiti ei ota kuuleviin korviin. juominen ja lääkkeiden käyttö vaan pahenee pahenemistaan. itsellä on niin paha olla tämänkin takia että en tiedä mitä pitäisi tehdä. sairaus jätti äitiin niin pahat arvet että pelkään ettei hän enää koskaa palaa ennalleen, normaaliksi.

Noorahe

26.03.2016 18:20:56

Mikä on blogisi nimi?

M.T

31.05.2016 16:50:42

Must on iha kauheeta että monet aikuiset juo kaljaa. Munki äiti juo sitä silloin tällöin mut kuitenki iha liikaa. Oon ite huomannu jotain 2vuotta sitte et äiti on ollu humalassa oon nyt 13v ja haluisin puhuu äitin kaa siitä humala jutusta et voisko se lopettaa. Aina ku se on humalassa nii se on iha löysänä eikä tajuu hirveesti mitää esim ku se syö tavallisesti aterimilla nii humalassa ollessaan se syö käsillä .mut yhtenä päivänä mä kirjoitin Googleen että mitä pitää tehä jos äiti on humalassa kunnes löysin tän sivuston ja luin nii on hyvä kuulla että minkälaista mulla on .

M.T

31.05.2016 17:00:21

Ei mulla kuitenkaan oo ollu nii paha olla ku teillä muilla

LT

10.06.2016 20:39:29

Hei M.T ja muut :) olen pian 24 vuotias tyttö, ja haluan kertoa että olen ollut ikäni samassa tilanteessa kanssanne. Uskon että sen seurauksena minusta on tullut vahva ihminen, ja olenkin lähdössä opiskelemaan alaa jossa voin itse auttaa alkoholistien läheisiä ja alkoholisteja itsejään. Sanokaa vanhemmillenne tai jollekkin läheiselle aikuiselle miltä juominen teistä tuntuu. On hyvä jos on joku aikuinen tukena. Teillä on kaikilla nuorilla vielä koko elämä edessä!

Anonyymi

26.08.2017 16:53:41

Mun vanhemmat juo. Ne on juonu niin pitkään kun muistan nyt oon 13. Oon monta kertaa saanu kärsiä niiten takia sekä henkiesti että fyyisesti. Mulla on pikkuveli 11v ja pikkusisko 9v. Joudun aina pitään niistä huolta. Vanhemmat on ollut katkolla (me lapset myös mukana). Vanhemmat olivat noin puolivuotta juomatta mutta ratkesi taas. En uskalla kertoa siitä kavereille koska nolottaa liikaa. Rakastan niitä paljon selvinpäin, vaikka iskä onkin esim. mun hyväkskäyttäjän puolella oikeudessa yms. Haluisin vaan että ne lopettaa. Tälläkin hetkellä mun iskä on mun kummisedäl ja äiti on ihan lärvit. Äiti huutaa, raivoo , sössöttää eikä ymmärrä mistää mitää. Mun äiti on aina kännissä agressiivinen (käy päälle ja raivoo). En tiedä mitä tekisin koska kerran kun menin kertoo koulu sossulle (joka on auttanu meijän perhet ennenki) se usko ja yms. Mut sit ku olin kolme kertaa jutellu sille ja juttu eteni. Niin sit aloin taas esittää et kaikki on ok. Mun koko elämä on romuna ja silti pitäis jaksaa olla pirtee ja saada hyviä numeroita koulussa ja silti huolehtia sisaruksista. EN VAAN JAKSA ENÄÄN!!! Mutta en silti voi asialle mitään. Tunnen oloni heikoksi ääliöksi mikä vaan on mitätön paska jota vanhemmat ei arvosta (keskiarvo 9 koulussa) isä on muuten hauska mutta helposti suuttuva esim raivoo turhasta. Iskä on myös narsisti ja natsi.

Sara nuortenlinkistä

28.08.2017 08:09:32

Hei Anonyymi!

Noi kaikki tuntemukset on täysin normaaleja, sallittuja ja ymmärrettäviä tossa sun tilanteessa. Haluun ihan eka sanoa, että tunne siitä että on mitätön paska ja vanhemmat ei arvosta, ei pidä paikkansa. Vanhempien juomiseen liittyy tosi paljon pettymystä, ahdistusta, mutta myös uskollisuutta, rakkautta ja huolta. Ei ihme, että on romuna. Tärkeintä kuitenkin olisi, ettet jää omien olojen kanssa yksin. Meillä alkaa viikon päästä nimetön nettiryhmä nuorille, joiden vanhemmat juo liikaa. Se kestää 3kk ja on tosi luottamuksellinen paikka purkaa tunteita ja kuulla muiden nuorten kokemuksia. Olisi ihana saada sut mukaan ryhmään! Ehkä sen avulla jaksaisit ihan vähän paremmin <3 Käy katsomassa täältä lisää ja ilmoittautumisohjeet: https://varjomaailma.fi/nettiryhmat.

Anonyymi

29.05.2018 16:48:00

Oon 14 vuotias tyttö. Mun äiti juo joka päivä viinaa ja tätä on jatkunu 4 luokasta asti. Äiti on luvannut niin monta kertaa että lopettaa. Eipä ikinä ole lopettanut.

Äiti on todella väkivaltainen humalassa. Muhun se ei oo kunnolla käyny käsiks vähä vaa läimässy kädelle. Iskää se lyö, uhkailee että tappaa sen ja vaikka mitä muuta. Tossa vapun aikaan me mentiin mun isän äidille. Auto matkalla äiti alko juomaan. Oli enää noin 30 minaa et oltais perillä. Kuuntelin musiikkii et en joutuis kuuntelee sitä jäätävää riitelyä. Yhessä vaiheessa otin kuulokkeet pois kosk halusin kuulla mistä ne riitelee kuulin kuitenki mun äitin sanovan mun isälle :”Laita silmät kiinni nii mä ajan meidät järveen. Nii voidaan kaikki kuolla.”
Tän jälkeen se rupes vaihtelee vaihteita ja sammutti auton jossain välissä kans. Se oli NIIN saatanan pelottavaa. Mulla on siis 2 puol veljee mut ne ei asu enää meillä.
Sitten koska mun isä on tyhmä me mentiin mummolaan ja siellä äiti alko riehuu. Se huus mun ukille ja mummolle (isän äiti ja isä) Sit yhessä vaiheessa se sano ”Te ette välitä meidän tytöstä yhtään” sitten mummi sano ”No välitätkö sä muka ite” ja sit äiti tönäs mummii ihan sika kovaa maahan. Se on siis jotai 80.Iskä ja ukki oli olohuonees mä olin ovien takana makkaris. Ukki soitti poliisit ja iskä joutu istuu äitin päällä et se ei pääsis minnekkää tai satuttais ketää.Sitte ku poliisit tuli iskä nous ylös ja äiti juoksi takapihalle ja se lukittautu sellasee varastoon. Poliisit joutu rikkomaan sen oven et ne sai äitin.

Oon kans kerran nähy mun äitin puukon kans

Oon onnekas et se ei oo tehny mulle mitään.Mut sekin on vaa ajan kysymys.Mä haluisin pois kotoota mut mun sossun mielestä tilanne ei ole niin paha. NIIKUN MITÄ VITTUA mun pitää pelätä mun omaa äitiä mun omassa kodissa.Käyn kans terapiassa tän takia. Äiti laitto mut sinne eli ymmärtää et mun elämä on paskaa mutta häntä ei kiinosta että itse tekisi asian eteen yhtään mitään. Äiti kävi kerran jossain 5 päivän katkasussa ei se mitään auttanu.. En enää usko että mun äiti paranee enkä usko että mulla on äitiä kovin pitkään jos tää tälleen jatkuu.. Oon silleen huolissani mut nykyään ajattelen et jos äiti kuolis mun ongelmat loppuis. En siis halua että äitini kuolee mut jotenki tuntuu et ei se elä kuitenkaa pitkään.

Tuuli Nuortenlinkistä

05.06.2018 07:21:00

Hei Anonyymi ja kiitos kommentistasi!

Tilanne ymmärrettävästi ahdistaa sinua. Äitisi käytös kuulostaa piittaamattomalta ja se kuormittaa sinua kohtuuttomasti. Olet joutunut näkemään ja kokemaan asioita, jotka eivät lapsen ja nuoren elämään kuulu. Hienoa kuitenkin, että rohkeasti kirjoitit tänne. Et missään tapauksessa ole yksin, vaikka ajoittain tilanne voikin tuntua loputtomalta ja turhauttavalta.

Oletko kertonut sosiaalityöntekijällesi tilanteestasi näin kuin kirjoitit meille nyt? Ymmärtääkö hän todella, mitä kotona asuminen sinulle on ja että pelkäät olla kotona? Kannustaisin keskustelemaan sosiaalityöntekijän kanssa tilanteesta kahden kesken, jotta saat kerrottua tilanteestasi rauhassa. Aikuisten tehtävä olisi kuitenkin ratkaista tilanne niin, ettei sinun enää tarvitse huolehtia äitisi juomisesta ja väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Mitä mieltä isäsi on tilanteesta ja ymmärtääkö hän miten kuormittava nykyinen tilanne sinulle on?

Vaikka tilanne ei heti välttämättä ratkeakaan, voidaan silti miettiä, mikä sua voisi tilanteessa helpottaa nyt heti. Samoin on tärkeetä miettiä, mitä teet juuri sillä hetkellä, kun kotona oleminen tuntuu pelottavalta. Onko sulla jokin turvallinen paikka, jonne voit mennä, jos tilanne kotona kärjistyy sellaiseksi, ettet pysty kotona olemaan? Tai joku turvallinen aikuinen, jolle voit soittaa, jos tilanne kotona on sietämätön?

Kannustan lukemaan Varjomaailman blogia, jossa on erilaisia perheen hankalia tilanteita käsitteleviä kirjoituksia. Myös Nuortenlinkin ja Varjomaailman neuvontapalveluista saat apua ja tukea tilanteeseesi.

Mikään ei tietenkään korvaa sitä kasvokkaista tukea ja hienoa on, että sulla on terapeutti, jolle toivottavasti voit kertoa tilanteestasi ja hän pystyy sua silloin myös tukemaan. Hän voisi varmaan olla tilanteen ratkaisemisessa mukana? Toivon myös, että muistaisit kaiken tuon keskellä elämän hyvät asiat, kaverit ja kaikki mahdollinen pienikin mukava, mitä sun päiviin kuuluu. Niistä saat paljon voimaa päiviisi.

Tsemppiä hurjasti tilanteeseen! 

Raitistumaan hakeutunut

10.04.2019 19:12:39

Hei, ja kiitos kun sain lukea ajatuksiasi ja kokemuksiasi elämästäsi. Meni roskia silmiini. Olet vahva ja rohkea. Jos siltä tuntuu, että tarvotset apua ja tukea, ota ihmeessä yhteyttä alueesi sos palveluihin. Sitä varten he ovat ja ovat mukavia, ihmisiä auttamassa. Itse olen saamassa apua, itselleni sekä lapselleni.

Anonyymi

28.04.2019 17:58:01

Oon 15v tyttö oon ihan sika herkkä äitin juomisesta en kestä kattoo sitä viikonloppusin en kestä ketää ketkä juo alkoholia itken joka päivä siit jos äiti juo mitä mun pitäs tehä

Tuuli Nuortenlinkistä

30.04.2019 07:34:28

Moikka Anonyymi kommentoija!

Tuossa alempana on vinkkejä ja linkkejä tilanteessa, jossa vanhempi juo liikaa. Kannattaa siis lukaista myös ne. 

Sun ei tarvitse salailla tilannetta eikä jaksaa sitä yksin! Jos sulla olis joku turvallinen aikuinen, jolle voisit sun tilanteesta kertoa? Koulussa esim. kuraattori tai sairaanhoitaja voi hyvin olla tällanen henkilö :) Ja sitten kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa Varjomaailmaan, joka on paikka nuorille, joiden kotona juodaan liikaa. Sieltä löytyy esim. Varjomaailman neuvonta, jonne voi nimettömästi laittaa viestiä mieltä askarruttavista asioista. Samoin sekasin-chattiin saa aina mennä juttelemaan, kun siltä tuntuu. Yksin ei kannata tai tartte jäädä <3