Ehkä tulevaisuudessa

Nimimerkki: M

Muistelen tässä Mennyttä elämää. Kyyneleet valuu kun kirjoitan tätä. Olen saanut tuntea elämässä vain kipua. Itkenyt varmaan miljoonia kyyneleitä. Haukuttu vaikka millä nimellä. Jätetty yksin, eikä arvostettu. Hylättiin lopulta, ei yhtään kaveria tai perhettä ympärillä.

Minä kirjoitan runoja ja lauluja joka päivä. Olen julkaissut muutaman kirjankin. Ja youtubessa on mun kirjoittamia kappaleita.

Aikoja sitten päätin erään asian, Kirjoitan niitä sen takia, että ihmisillä olisi helpompi olla ja jos auttaisi surun keskellä. Se toisi hymyn minun huulille. Ja päätin myös sen, että jos minua ei arvosteta nykyaikana, olkoon niin. Minulle riittää tieto siitä että ne voi lohduttaa monia tulevaisuudessa. 

Elän tämän elämän näin, vaikka joutuisin elämään sen yksin läpi, ilman yhtään ystävää. Kirjoitan silti, juuri tuon syyn vuoksi minkä mainitsin. Ihmisen kuuluisi olla hyvä toiselle, antaa sydämestään hyvää. Eikä koskaan hylätä ketään. Haluan sanoa, uskokaa huomiseen, arvostakaa toista. Sanokaa kauniita asioita.

Älkää jättäkö ketään yksin. Ikinä.

Ja vaikka elämä tuntuisi kuinka vaikealta, niin joskus ne pilvet väistyvät. Teissä jokaisessa on miljoona kaunista kipinää. Olette koko elämän arvoisia. Luottakaa itseenne, koittaa kaunis huominen. Olet vahva ja hyvä juuri tuollaisena. Leuka pystyyn pahimmankin murheen edessä. Sinä selviät kaikesta. Varmasti.