Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Arvoton

Nimimerkki: Arvoton (14)

Mä en oo koskaan viillelly tai yrittäny itsemurhaa. On mulla ollu joskus itsemurhasia ajatuksia, mutta ei sen kummempaa.

Just äsken mä vaan itkin ja puristin mun kynnet mun ranteisiin. Mä kävelin ikkunalle ja meinasin jo avata sen. En tiijä mikä mua esti avata se ikkuna ja olla hyppäämättä. En mä välttis ois ees kuollu, kun se ei ollu nii pitkä pudotus.

Mä pelkään itteeni. En mä oikeesti halua kuolla. Tai en tiedä.

Mulla menee silleen hyvin. Mulla on erittäin hyviä ystäviä, monta sisarusta ja vanhemmat, jotka välittää. Silti musta tuntuu, että mulla ei ole minkäänlaista arvoa tässä maailmassa. Kotona menee hyvin, tosin, neljä TÄYDELLISTÄ isosiskoa, jotka on kauniita, tyylikkäitä ja ainutlaatusia jokanen, ja sit oon mä. Viis ystävää, jotka on jokanen kauniita, älykkäitä ja osaa jotain tärkeää ja siistiä. Ja sit oon mä.

Joo, kyllä ne välittää ainakin vähän. Silti mä oon arvoton. Tämmönen yks pikku tyttö joka on niin tavallinen, osaamaton ja saamaton kun olla ja voi. Ja mä kun aina halusin olla jotenki erilainen ku muut, ainutlaatunen. Uniikki.

Mä pelkään itteeni niin paljon. Mitä jos mä vaan joskus romahdan ja hyppään siitä ikkunasta. Sillon, ku kukaan ei näe, kun ne ei oo kotona tai ne nukkuu.

Ja en mä voi puhuu kellekkään, kun ne ei tajua. Mä oon aina ollu se tyttö, joka on aina positiivinen ja ilonen ja reipas. En mä voi sanoo niille et ”joo, viime yönä meinasin hypätä ikkunasta” Eikä ne ottais mua tosissaan. ”Jotain murrosikäsen ’ongelmia’, ei vakavaa”

Niillä on muutenki omat ongelmat, mikä mä oon niitä vaivaamaan mun ongelmilla.

Mutta mitä mun pitää tehdä?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentit

(4)

Location

PastelKid

23.07.2017 22:55:38

Ai että, fiilaan NIIN paljon tota ''Se on vaan murrosikää''-juttua ja luulin et oon ainoo, joka kokee tollasta! Mun vanhemmat ei usko mun pahaa oloo ja väittää mun haluuvan olla niinku mun isosisko.

Pyri puhumaan siitä jollekin. Jos uskot, ettei sun vanhemmat ota sua tosissaan, pyri pääsemään esim. koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle. Ne tietää, minne sun kannattaa mennä. Yritä olla ajattelematta, että sun vanhemmat ei ota sua tosissaan vaan jos ne alkaa kyselemään, VASTAA niille. Jos ne väittää, että se on vain murrosikää, kiellä se ja selitä lisää. Paljon tsemppiä sulle! :3

Jussi

24.07.2017 12:49:17

Katsoessasi peliin näet jotain kaunista ja ainutlaatuista, jos et näe katsot väärin. Katso syvälle sisimpääsi.

Jo kertoessasi tämän tuntemuksesi teit jotain merkittävää ja uniikkia. Jaoit palan itsestäsi kanssamme ja annoit monelle meistä voimia jatkaa. Jatka kirjoittamista, kerro olostasi läheisillesi. Kerro, että sinulla on oikeasti paha olla.

Yksi halaus voi pelastaa monta elämää - Yksi elämä voi antaa monta halausta.

Jasmin

30.07.2017 16:53:06

Varmasti on joku joka välittää, joka haluaa kuunnella ja auttaa. Jos satuttaisit itseäsi satuttaisit myös niitä ketkä sua rakastaa. Kaksin verroin jos he eivät tietäisi miksi teit sen. On hyvä muistaa ettei kukaan ole täydellinen niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Vaikka en ole sinua ikinä nähnyt enkä jutellut kanssasi, olet kaunis, niin sisältä, kuin ulkoakin. Olen siitä varma. Luota itseesi ja uskalla ajatella että olet ainutlaatuinen ja tärkeä. Jos et vanhemmille pysty puhumaan, kokeile puhua siskoillesi. He eivät ole täydellisiä ja ovat varmasti olleet epävarmoja itsestään joskus. Iso hali ja paljon voimia sulle <3

Anonyymi

14.12.2022 19:11:15

hei muru,
sä kirjotat niin täydellisesti, mustaki tuntuu usein tolta. mä toivon et saat asiat järjestykseen ittes kaa, ansaitset apuu mikäli haluut sitä hakea. ei sun tartte olla niinko muut täydelliset ihmiset, sun tarttee olla sinä. koska jos oot kuollu etkä oo siinä, sulla menee mahollisuus olla paras vaihtoehto itestäs. ehkä sun pitää löytää itses? en tiiä onko mun kirjotuksis selkoo, jaksuhaleja<3