19.01.2023 | Ahdistus, Itsetuhoisuus, Masennus, Syömishäiriö
Amisfilosofi
Nimimerkki: Anonyymi (18)
Tässä kun on ehtiny kasvaa 18v nuoreksi mieheksi niin eteen on tullut aika paljon sellaista, mitä kenenkään ei mun mielestäni täytyisi joutua kärsimään. Kiusaamista, vähättelyä, seksuaalista ahdistelua (ja kyllä, poikaakin voidaan ahdistella)… Masennus ja ahdistus ovat vanhoja tuttuja useamman vuoden ajalta, niistä on jo tullut osa elämää. Viimeisenä tulleita ovat itsetuhoisuus ja syömishäiriö. Omia kamalia ajatuksia ja olotiloja yrittää helpottaa jättämällä syömisen vähemmälle ja liikkumalla enemmän, mutta ei se toimi niin, ne vain pahenevat.
Oma identiteetti tuntunut ja tuntuu edelleen olevan hukassa, mutta pahimmista kausista on selvinnyt hakemalla apua. Jos ensimmäinen jolta sitä pyydät ei osaa tai halua auttaa, kysy seuraavalta. Joskus on helpompaa puhua suoraan lääkärille tai opettajalle kuin perheenjäsenelle, ja se on ihan ok. Edelleenkin on useinkin päiviä, ettei elämä oikein maistu miltään ja illalla on vaikea olla yksin omissa mietteissään, mutta koetan aina muistaa että elämää on vielä paljon edessä ja itsemurha ei voi olla vaihtoehto. Tahdon olla vahvempi ja auttaa muita, että heillä olisi helpompaa ja että minulle olisi helppo puhua, jos on paha olla.
Kovasti tsemppiä, halauksia tms sinulle, jolla on vaikeaa <3
Kommentit
(2)
Nuortenlinkki
19.01.2023 09:21:19
Hei!
Lämmin kiitos tarinastasi. Upeaa miten olet hakenut apua tilanteeseesi ja koet voivasi jo paremmin. On hienoa, miten rohkeasti kerrot tilanteestasi ja siitä miten apua kannattaa ja pitääkin hakea. Rohkeasti asiasta puhuminen auttaa ahdistukseen. Sinun viestisi varmasti auttaa muitakin samoissa fiiliksissä olevia ja ohjaa heitä avun piiriin. Sanomasi on tärkeä: Pahimmasta selviää hakemalla apua.
Voit tulla myös Nuortenlinkin nettineuvontaan juttelemaan lisää asiasta, jos siltä tuntuu.
Kiitos paljon selviytymistarinastasi ja aurinkoa tulevaan kevääseen :)
Anonyymi
20.01.2023 08:38:32
R