Abortti vauva

Nimimerkki:

Mulla oli hyvä ystävä noin 13 vuotta elämästä. Ylä-asteella oltiin tosi paljon tekemisissä tän kaverin kaa. Koimme yhdessä niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia. Jossain vaiheessa ylä-astetta kaverini alkoi pitämään mykkäkoulua ilman syytä, tein milloin mitäkin ”väärin”, olin liian varovainen, tykkäsin ”vääristä” asioista jne.

Jossain 8 tai 9 luokan aikoihin kaverini alkoi puhua siitä, kuinka hänestä tulisi hyvä teini äiti ja hänen poikaystävänsä olisi täydellinen isä. Tiesin jo silloin, että tuo olisi todella huono idea ja yritin sanoa hänelle tästä, mutta hän ei kuunnellut.

Ei kestä kauaa, kun kaverini alkaa olla huonovointinen. Koko tämän ajan yritän olla kannustava, mutta hän vain esittää kuin en olisi olemassakaan. Kaverini myös puhuin siitä kuinka on raskaana kaikkien kuullen, luullen, että muut olisivat niin tyhmiä, että eivät ymmärtäisi.

Lopulta kaverini hankki abortin ja vaikka hän ei puhunut siitä minulle tai muillekkaan, niin huomasin sen. Hän oli todella surullinen, näin usein kuinka hän itki, mutta rehellisesti sanottuna, itse iloitsin asiasta. Tiedän, että jos hän olisi pitänyt lapsen, hän olisi olettanut, että minäkin olisin pitänyt siitä huolta. Rehellinen totuus on, että olisin varmasti halunnut tälle vauvalle enemmän pahaa kuin hyvää. Näin kuinka hän postasi snäppi storyynsa kuvan jossa oli kyyhkys emoji. Salaa nauroin tapahtuneelle.

Mielestäni netistä saattaa saada kuvan, että teini vanhemmuus on mahtavaa, vaikka todellisuudessa se on merkki vastuuttomuudesta ja tyhmyydestä. Uskon, että kaverini, niinkuin monet muutkin lähtivät tuohon vain saadakseen huomiota, loppujen lopuksi he eivät edes pystyisi itse hoitamaan lasta ja yhteiskunta saa vain lisää taakkaa.