Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Yksin kavereiden kanssa

Nimimerkki: Ihminen (14)

Pari kuukautta sitten, mulla oli kokoajan sellanen tunne, että kukaan ei välitä musta, oon huono ihminen ja vaikka kuinka yritän välittää muista, ne ei vaan tykkää musta. En osannu olla oma itteni missään muualla ku kotona, ja valehtelin kavereilleni et oon täysin kunnossa.

Mähän en ollut kunnossa.

Välillä, varsinki iltasin tuli tosi itsemurhasia ajatuksia, yleensä itkin itteni uneen. Mulla oli (ja on vieläkin) pari tosi ihanaa kaveria, mutta mulla vaan oli sellanen tunne et ne on mun kans vaan siks koska niillä on hyvä sydän ja ne on tuntenu mut niin kauan. Tää kaikkihan oli pelkästään mun mielen tuotetta, mä sain hoksata et olin väärässä. Mutta mä kerroin tästä mun kavereille. Ne oli tosi ihania ja ymmärtäväisiä. Yhtenä iltana itkin niille vaan ja sanoin jotain et ku musta tuntuu et annan kaikkeni mun tärkeimmille ihmisille mut kuka huolehtii musta?

Oon aina ollu tosi epävarma ihminen, mä esitän itsevarmaa ja ilosta, mut mun mielessä vaan liikkuu kokoajan et ”mitä jos toi ei tykkää musta”.

Oon alkanu päästä tästä ongelmasta ONNEKSI eroon mun ihanien ystävien avulla, mutta halusin jakaa tän jos jollain on tai on ollu samanlaisii ongelmii.

Mä en kertonu tästä kellekkäön muulle ku mun ystäville. Oon nimittäin aina ollu perheessä se ilosin tyttö joka saa koulusta tosi hyvii numeroit. Terveydenhoitajalle en kehdannut mennä koska mulla oli aina ennen mennyt niiiin hyvin. Mut onneks mä puhuin ees jollekkin ja pääsin tästä eroon. Nyt mulla menee paremmin ku hyvin ka kaikki johtuu vaan mun ystävistä!

Anna arvio tarinasta

Saitko tästä sisällöstä tukea tilanteeseesi?
Saitko tästä sisällöstä tukea tilanteeseesi?
Oliko tämä sisältö sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentit

(2)

Location

Anonyymi

27.06.2017 20:13:48

Mulla on sama! Mutta mä en uskalla kertoo kellekkään ja mun luokan tytöt vrm luulee oikeesti et mulla on kaikki okei ja sillee, koska pidän niin hyvin "roolia yllä". Tai sit ne ei edes välitä musta sen vertaa et kysyis "onks kaikki okei?" Ja ongelma on myös se et jos joku kysyis noin nii vastaisin vaa joo. En haluu et muut luulee et oon joku huomion hakune paska... kannattaisko mun kertoo niille miltä musta tuntuu?

Ihminen

17.07.2017 09:44:30

Todellaki kantsis kertoo! Ite kerroin vaan mun parille lähimmälle ystävälle, jotka sit autto mua pääsemään siitä paskasta pois. Jos et uskalla sun luokan tytöille kertoo nii kerro jollekki muulle sun kaverille, tai terveydenhoitajalle. Vanhemmatki on olemassa sitä varten että sä voit kertoo niille sun ongelmistas.
Muista kans että SÄ olet se, joka voi muuttaa sun käsityksen ittees. SÄ olet täydellinen, SULLA on ihmisiä, jotka välittää. Sä voit alottaa kertomalla sun ystäville, miltä susta tuntuu, mutta loppujen lopuksi sun pitää itse alkaa ajattelemaan, että sulla on jokin arvo tässä maailmassa, ja ne kaverit ei olis sun kans jos ne ei tykkäis susta.