Etusivu » Tietopiste » Tietoartikkelit » Toiminnalliset riippuvuudet » Shoppailuriippuvuus

Shoppailuriippuvuus

Julkaistu 11.11.2012. Päivitetty 19.9.2016

Shoppailulla tarkoitetaan ostosten tekoa muuhun kuin välittömään tarpeeseen. Se on yleinen harrastus kaikenikäisillä suomalaisilla. Ostelusta haetaan elämyksiä ja vaihtelua. Taustalla voi olla myös halu päteä muiden silmissä tai parantaa statustaan tavaroiden kautta. Vaikka monet pitävät shoppailua ainoastaan naisten harrastuksena, näin ei siis suinkaan ole. Yksilölliset erot ihmisten välillä ovat myös suuria.

Voiko tavaroiden ostelemisesta tulla riippuvaiseksi?

Joskus käy niin, että liika ostaminen ahdistaa, mutta sitä ei pysty lopettamaan. Rahaakin kuluu yli varojen. Kyseessä voi olla silloin osto- eli shoppailuriippuvuus. Shoppailu on ongelma, jos se haittaa elämää tai aiheuttaa syyllisyydentunnetta. Tällöin kannattaa miettiä, mikä asiassa häiritsee. Onko se rahanmeno, epäekologisuus, kaupoissa kuluva aika vai tarpeettoman tavaran kertyminen nurkkiin? On myös hyvä kysyä itseltään tykkääkö aidosti tavaroista, joita on hankkinut?

Jos hyvin pian shoppailun jälkeen ostetut tavarat alkavat kadottaa merkitystään, on kyse ongelmasta. Omaa mielentilaa säädellään pääasiassa ostelemalla, jolloin sen tuoma mielihyvä korvaa muuta aiemmin mielihyvää tuottanutta toimintaa. Ostamista voidaan jatkaa sen tuomista ongelmista huolimatta ja ostoksia tehdään äkillisen mieltymyksen vallassa. Ostamisen kynnys madaltuu ja ostamisen vähentäminen on vaikeaa. Ongelmallinen ostaminen on pakonomaista toimintaa, jolloin koettu mielihyväkin voi laskea selvästi.

Ongelmallisessa ostelemisessa itse ostamisesta tulee toisin sanoen tavaroita tärkeämpää. Se luo jännitystä ja elävyyden tunnetta. Ostaminen voi alkaa tuntua jopa muuta elämää tärkeämmältä ja arkisten askareitten hoitaminen ja ihmissuhteet saattavat kärsiä. Ostelemalla voidaan ikään kuin ”lääkitä” omaa pitkästymisen tunnetta, pahaa oloa ja lievittää surua. Ongelmalliseen shoppailuun voi liittyä myös mielenterveyden häiriöitä kuten kaksisuuntaista mielialahäiriötä, persoonallisuushäiriöitä tai ADHD:ta. Lisäksi hallitsematon ostelu tuottaa tyypillisesti rahavaikeuksia.

Mikä avuksi?

Rahavaikeuksia voi ehkäistä pitämällä mukanaan vain käteistä. Nettikaupoissa kannattaa olla varovainen, koska niissä shoppailu on helppoa. Maksu- ja luottokorttien määrä on syytä pitää minimissä, koska ne tekevät ostamisesta valheellisen helppoa. Kulutettuun rahaan ei muodostu samanlaista konkreettista suhdetta kuin käteiseen rahaan. Ilman aktiivista seurantaa on vaikea pitää mielessä, kuinka paljon rahaa kuluu kortteja käytettäessä.

Kun tietää, mitä haluaa tehdä toisin, voi asettaa itselleen muutostavoitteen. Shoppailuun johtavat riskitilanteet, kuten palkkapäivä, on hyvä tunnistaa. Voi olla tarpeen muuttaa omia rutiinejaan ja kulkureittejään. Tavaksi tulleen kaupoissa kiertelyn tilalle täytyy keksiä muuta mukavaa tekemistä. Rahatilanteen tasalla pysyy pitämällä ostospäiväkirjaa, säilyttämällä kuitit ja tarkkailemalla tiliotetta. Ongelmissa voi kääntyä esimerkiksi kuntien talous- ja velkaneuvojien tai Takuu-Säätiön puoleen.

Shoppailuriippuvuuden taustalla voi olla surua tai mielenterveyden ongelmia. Ostelulla pyritään usein parantamaan huonoa itsetuntoa, mutta hyöty jää lyhytaikaiseksi. Shoppailuun liittyvät ongelmat eivät näy ulospäin. On myös tyypillistä, että niitä salaillaan hallinnan tunteen menetyksestä koituneen häpeän tunteen vuoksi. Asia kannattaa kuitenkin ottaa puheeksi perheen tai ystävien kanssa. Keskusteluapua voi hakea vaikkapa koulupsykologin, nuorisoaseman, A-klinikan tai mielenterveystoimiston kautta. Jos tilaan liittyy mielenterveyden häiriöitä, saattaa lääkärin määräämistä lääkkeistäkin olla apua.

Aino Majava
viestintäpäällikkö, A-klinikkasäätiö

Päivittänyt:
Jyrki Korkeila
psykiatrian professori, Turun yliopisto

Lähteet

Black DW, Shaw M, Allen J. Five-year follow-up of people diagnosed with compulsive shopping disorder. Compr Psychiatry. 2016 Jul; 68: 97-102.

Maraz A, Griffiths MD, Demetrovics Z. The prevalence of compulsive buying: a meta-analysis. Addiction. 2016 Mar; 111(3): 408-19.

Müller A, Mitchell JE, de Zwaan M. Compulsive buying. Am J Addict. 2015 Mar; 24(2): 132-7.

Oliko artikkeli mielestäsi hyödyllinen?
Ääniä yhteensä: 801