Lue tarinoita

Moikka :) Oon tämmönen tavallinen 16-vuotias tyttö. Täytän tänä vuonna jo 17, en ikinä uskonut että pääsisin näin pitkälle. Jos totta puhutaan, olen hieman pettynyt että olen vielä tässä. Mulla on aina ollut

Toivottavasti tää ei oo sekava. Oon 17v kohta 18 ja mulla on ollut kauan mielenterveysongelmia ja oon saanut niihin apua joo, mutta en oo saanu tarpeeksi paljon/hyödyllistä apua enkä oo lähelläkään vielä tervettä.

Moi! Oon kamala läski. Miul on lihaksiiki ikäsekseni semisti enkä näytä ihan hirveen läskiltä. Kuitenki mulla on vatsamakkarat ja haluisin päästä niist eroon. Oon laihuttanu tähä mikä on nykyää. haluisin anoreksia.  Tai no en, koska en kestäis sitä henkistä pahaa.

Tämä siis alkoi joskus 2020 lopussa, kun koulussa minulla ei ollut enää oikein tekemistä välitunneilla. Välillä joku tuli kanssani juttelemaan, mutta suurimman osan välitunneista vietin omissa oloissa katselemassa muiden touhuja.

Mä haluan sanoa kaikille teille joilla on paha olla tai elämä menee muuten vaan huonosti. Halusin sanoa teille että kaikesta selviää ! Tärkeintä on ettei koskaan luovuta. Autossaki tuulilasi on isompi kuin sivupeilit koska sä näät paremmin sen mitä sulla on edessä kuin sen mitä sulla on

Mun elämässä on oikeestaan kaikki asiat tosi hyvin tällä hetkellä. Oon tosi kiitollinen kaikista asioista mun elämässä. Mulla on ihana perhe, tosi hyvät välit isovanhempienkin kanssa ja tosi hyviä kavereita. Mulla on kaikin puolin hyvät olosuhteet.

Pappani kuoli parivuotta sitten,  en itkenyt kenenkään nähden. jätin asian käsittelemättä ja lopulta se purkaantui viime keväänä, etäkouluaikoina, tuntui kuin olisin ollut ihan yksin, niin kuin kukaan ei olisi välittänyt minusta.

Olin ennen todella kiltti ja halusin kovasti tutustua ihmisiin vaikka olin aika ujo, mutta nyt jostain syystä olen nykyään vetäytyvä, hiukan yksinäinen(ei kauheasti kavereita), epävarma, turhan äkkipikainen ja niinku semmonen hiukan väkivaltanen(En siis aiemmin ikinä ollu väkivaltanen) .

Olin sillon 5luokalla ja jokainen välkkä kaikki pelas aina keinupolttista tai penkki polttista no tää liittyy siihen oli siin oli aina monta lasta varmaan jotaa 8 meidän luokkalaista ja no mä olin siin huono ja niin oli kaks muutakit jotka oli tasan yhtä huono siin muut oli hyvii eli kaks siin le

Moi! Oon 12-vuotias tyttö, siis kutosluokalla ja tässä on vähän tämän ja viime vuoden tapahtumia.

Elämä osaa olla joskus rankkaa. Joskus jopa erittäin rankkaa. Meidät on kuitenkin tehty selviämään! Ajattele elämä pelinä ja jokainen päivä levelinä. Jotkut levelit ovat vaikeampia kuin toiset,  mutta lopulta pääset läpi. <3  

Tää kaikki alko suunnillee ala-asteel. Silloin aatelin jo et haluisin kuolla ja opettaja huolestui. Sitten mun olo vähän parani, vaikka koulussa kiusattiin ja kiusataan vieläkin. Tässä sitä ollaan nyt, masennuksen kanssa, halu kuolla koko ajan.