Väsynyt odottamaan

kateellinen kääpiö Ikä: 17

Täytän pian 18 mutta joudun asumaan kotona vielä pari vuotta. Tuun siellä hulluksi. Haluisin olla kavereitten kaa mut ne ei voi olla ku vaa viikonloppuna jos sillonkaan. Unelmoin paljon mutta olen usein ahdistunut ja mulla on lievää masennusta. Kotona vanhemmat aina pitkittää jonku asian hoitamista ja mun isä elää todella huonosti. Se on lapsellinen eikä se usko faktoja. Ja äiti on usein kipeä koska se tekee sellasia työtä ja se ei jätä isää vaikka mun mielestä niitten suhde on ihan huono.
Olen väsynyt ja kadehdin muita ihmisiä. Kunpa olisin syntynyt toiseen perheeseen ja oisin onnellinen. Olen myös lyhyt pojaksi. En vaan pääse tän yli ja pelkään että jään tän pituseksi. Jos jään tän pituseksi (164cm) niin koko mun tulevaisuus menee uusiksi. En uskalla perustaa perhettä jos kukaa ees huolii mua ja joudun sulkeutumaan koska en halua että ihmiset näkee mut tälläsenä. En halua olla tällänen.

Kommentit

(: 02.09.2020 - 17:51

mulle pituudella ei oo väliä ite oon joku 160-170cm ja mun poikaystävä on 155cm
koita jaksaa
voimia

The loser 02.09.2020 - 17:51

oot tyylii yli 18v nykyää, mut joo. itelläki vhä samoi ajatuksii ja kokemuksii ollu ja on vieläkin. toivottavasti sul o menny vhä ees parempaan suuntaan toi mut juu, pärjäile.

❤🧡💛💚💙💜 02.09.2020 - 17:51

Syö vähän. Se auttaa kasvamaan ja,älä unohda,juo maitoa.se auttaa kasvamaan(tieteelllisesti todistettu)moikka ja tsemppii!

🤗 02.09.2020 - 17:51

Hei ! 🤗
Laita viestiä Nuortenlinkin neuvontapalveluun tai mene juttelemaan Sekasin-chattiin tai mene Nuortennettiin.
Kerro asiasta jollekin luotettavalle.
Tsemppiä ! 🤗

Lisää uusi kommentti