Etusivu » Tarinat » Lue tarinoita » Vuodelta » 2019 » Syvällä helv*tissä

Syvällä helv*tissä

Nimimerkki 
So broken
Ikä 
15

Moikka!

Mä lueskelin täällä muitten tarinoita, ja ajattelin, että haluun purkaa itekin mun pahaa oloa tänne! Jaan mun tarinan eri osa-alueisiin :)

Mä aloin viiltelee, kun olin 13, eli noin kaks vuotta sitten. Ekan kerran mä viilsin, koska mulla ja mun äitipuolella oli paha riita. Ajattelin, että en tee sitä enää.. Toisin kävi. Mä viiltelen edelleen. Enimmäkseen sen takia, että saisin mun henkisen kivun tilalle fyysistä kipua. Mulla on käsissä ja jaloissa arpia, ja no.. Uusiakin jälkiä. Viimesimmät eilis illalta. En vaan pääse siitä eroon :'(

Tää on mulle arka aihe, koska tää on mun ongelma vieläkin. Mutta siis, pitkään näin (ja näen edelleen) itteni läskinä. Aloin vähentämään mun syömistä. Sit päätin, että se ei riitä, vaan jätän syömättä. Mä en syöny päivän aikana enää mitään. Paastosin. Sit päätin, että se ei riitä, rupesin treenaamaan. Joka päivä enemmän ja enemmän.

Sukelsin vaan syvemmälle aiihen mukaan. Mä tiedostin, että oon liian laiha. Silti, mä nautin siitä, että luut paistoi läpi. Nautin kovasta nälän tunteesta. Toisaalta, mä tiedostan, että mun pitäs hankkia apua ja yrittää parantua. En haluu elää ikuisessa helvetissä koko ajan.

Joka päivä, mua ahdistaa. Välillä en ees tiiä, mikä. Tekee vaan mieli käpertyy nurkkaan yksin, itkemään ja antaa vaan olla.

Ja sit viimenen...

Mä haluisin kuolla. Kaikki tää mitä kirjotin, painaa mua vaan alas, mistään en pääse eroon. Mä en jaksa, oon ihan loppu. Itken tätä asiaa joka päivä. Oon suunnitellu, että miten tappasin itteni, mutta en vaan saa toteutettuu sitä, koska joku osa musta sanoo, että en saa tehä sitä.

Oon ihan loppu. En mä jaksa tällästä:/

Sori tosi sekava selitys, mutta ei mulla oo voimia ajatella, miten tän kaiken kerron. En saanu oikeen mitään mun tunteita tähän, mut kiitti jos jaksoit lukee :3

+1
+138

Kommentit

Anonyymi10.10.2019 20:51

älä satuta itseäsi olet tärkeä steppiä sulle todella paljon.

+1
+49
Love 19.09.2019 15:32

Voi sinua :'(

Ihan kauheelta kuulostaa! Koita silti muistaa, että sulla on ihmisiä sun ympärillä, jotka välittää <3

Älä rankaise itseäsi. Älä satuta itseäsi. Älä näännytä sun kroppaa. Pyydän :')

Asiat paranee. Ihan varmasti. Se ottaa aikaa, mutta niin se tulee menemään.

Mä uskon sua! Vaikutat kirkoituksesi perusteella todella vahvalta, empaattiselta ja rohkealta nuorelta ihmiseltä. Voimia ja lämmin hali <3

+1
+80
Empaattinen21.08.2019 20:53

En ole kokenut samaa tilannetta kun sä, mutta sen voin sanoa, että se pieni ääni sun aivoissa on oikeassa. Sä et saa tappaa itteäs. Oikeesti, siis oikeesti, puhu jollekin. Terkkarille, koulupsykologille, vanhemmille, isovanhemmille, kenelle vaan! Puhuminen helpottaa, koska sun ei tarvii kantaa taakkaa yksin sisälläs. Vaikka sun elämäs menis tällä hetkellä kohti pohjaa, sä pääset sieltä ylös. Mä tiedän sen. Sun kaltanen nuori, viaton henkilö ei saa kokea tollasta! Sulla on koko elämä edessä. Ja tiiän et sun äiti itkis vuosia sen takia, et se ei tajunnu et sä et oo kunnossa. Kaikkea hyvää ja tsemppiä sulle! Mä uskon suhun.<3

+1
+107
Itkuemoji01.08.2019 18:06

Se on sääli kuulla että monella on noita ongelmia.
Mutta jos mä jotain voin sanoa niin mäkin halusin kuolla.
mäkin mietin jo miten mä sen teen, mutta.. mä etsin esiin hyvät puolet.
Musta välitettiin mulla oli suku ja perhe ja kaverit.Et säkään yksin oo. Moni välittää susta, joten kaiva hyvät puolet elämässä esiin ja taistele sitä pahuutta vastaan mä oon nuorempi ja pystyin, säkin pystyt.
Ja mä uskon sua.

+1
+118