Etusivu » Tarinat » Lue tarinoita » Vuodelta » 2018 » Luovutan

Luovutan

Nimimerkki 
Tyhjä..
Ikä 
14

Se tunne, kun olet vihainen itsellesi, haluaisit vain lyödä itseäsi ja käskeä itseäsi ryhdistymään. Se tunne, kun et tunne enää mitään.

Tää jälkimmäinen on mulle jo hyvin tuttu. En mä tunne enää mitään. Mikään ei oo enää hauskaa. Kaikki on vaan ihan turhaa. Sellaisissa tilanteissa, kun muut itkisivät, mä istun hiljaa paikoillani tyhjänä enkä saa enää itkettyä. Mä vaan oon tyhjä.

Joku kysyy "miten sulla menee?" Hyvin, on mun tavallinen vastaus kelle tahansa. Jos joku pyytää kertomaan tarkemmin, jään vain katsomaan alaspäin, en saa sanaakaan suusta sillä en tiedä mitä pitäisi sanoa. En tunne mitään, en edes tiedä miten mulla oikeasti menee.

Miten mun päivät sitten nyt kesälomalla menee? Aamulla herään, vaikka toivon, etten olisi herännytkään. En nouse sängystä, en vaan pysty. Jään sinne. Makaan vain tyhjänä sängyssä ja kuuntelen välillä musiikkia. Ennen itkin, mutta nykyään en pysty edes siihen. Kun kello on liian paljon, raahaan itseni vessaan, katson itseäni peilistä ja näen hahmon, joka on sisältä täysin kuollut. Haen vain keittiöstä vettä, palaan takaisin sänkyyn. Illalla raahaudun suihkuun. Sen jälkeen lukittaudun taas takaisin huoneeseeni. Yöllä yleensä viiltelen, yritän ajatella siinä onnistumatta, saatan miettiä ja yrittää itsemurhaa. Lopuksi viiltelen lisää ja nukahdan tyhjyyteen. Ei tätä vaan jaksa..

Nyt on mun aikani luovuttaa yrittäminen. En jaksa yrittää, jään vaan makaamaan tähän ja odotan kuolemaa.

+1
+218

Kommentit

Älä luovuta05.01.2019 17:43

Hyvä rakas ystävä, älä luovuta. Ymmärrän miltä sinusta voi tuntua, kun voimat on loppu eikä jaksa mitään. Kaikkea en kuitenkaan voi tietää miltä toisesta tuntuu, mutta en kuitenkaan vähättele tai epäile sitä mitä sanot. Tärkeintä että nyt kuitenkin kaikilla voimillasi mitä sinulla on, nouset ylös sängystä ja pyydät apua, joltain joka auttaa. Jos et sellaista ihmistä keksi, niin ota yhteyttä paikkakuntasi nuorisopalveluihin tai jollekin terveydenhuollon henkilöön ja kerro suoraan miltä sinusta tuntuu ja että tarvitset apua. Älä luovuta! jos joku jolta pyydät apua, ei ymmärrä auttaa niin pyydä joltain toiselta, mutta älä luovuta! Onko joku sukulainen jolla voit kertoa, jos et vanhemmillesi pysty kertomaan..kunhan jollekin kerrot niin että hän ymmärtää auttaa, sillä apua voit saada ja tuosta tilanteestasi on mahdollista päästä ylös ja elämään kiinni. Voit vielä saada hyvän elämän itsellesi, usko pois! Tärkeintä on se että itse nyt haluat auttaa itseäsi vaikka se vaikealta tuntuisikin ja vaikka kaikki tuntuisi turhalta. Ota se ensimmäinen askel eteenpäin paranemiseen. Tee itsellesi päiväjärjestys, jokin suunnitelma mitä ainakin päivän aikana teet, rutiinit on tärkeitä vaikka tuntuisikin turhalta ja tylsältä. Kerää voimia ja varaa lääkäriaika ja mene lääkäriin ihan tavallinen terveyskeskuksen lääkärikin käy. Kerro lääkärille kaikki ja pyydä apua ja tarkistuta myös laboratoriokokeilla vitamiinitasosi, kun ne saat kuntoon niin se tukee henkistä paranemisprosessiasi. Mieti asioita josta saisit voimaa. Olet varmasti hyvä ihminen sisimmätäsi, sinulla on kyllä tunteet sisimmässäsi, ne tulevat esille kun vain pääsisit oikeaan ympäristöön, sellaisten ihmisten seuraan jotka ovat hyväksi sinulle, Älä luovuta, toivon sinulle kaikkea hyvää ja jotain josta saat tukea ja että löydät sisimmästäsi sen voiman nousta ylös mukaan elämään. Elämä voi olla vaikeaa mutta vaikeudet voi voittaa. Kokemukset voi ottaa oppina tulevaisuutta varten. Joka päivä on uusi mahdollisuus, ei ole turhaa sanahelinää, Älä luovuta!

+1
+74
Samaistun22.08.2018 21:28

Kaikki sanoo että viiltely on turhaa ja että ei se mitään auta ja että ”hankkisit apua”. En tiedä pitääkö silloin huolestua kun siitäkin puuhasta on tullut niin normaalia etten nää siinä enää mitään outoa

+1
+172
Clara15.07.2018 22:59

Ei se mitään tietysti auta mutta tahoin vain kertoa että mä pidän sust

+1
+200