180cm pitkä tyttö on kuin maailman 8. ihme

Olen ollut aina pitkä ihminen eikä helpotusta asiaan  tuo se, että olen tyttö ja monet ajattelevat, että tytön kuuluu olla suhteellisen lyhyt.

Eskarissa tai ala-asteen alkupuolella pituudestani ei ollut mitään ns. haittaa, koska kukaan ei puhunut minulle siitä, joten en itsekkään kiinnittänyt huomiota siihen. Ala-asteen loppupuolella ja etenkin nyt yläasteella tilanne on pikkuhiljaa pahentunut: Saan nykyisin päivittäin useaan otteeseen kuulla jopa parhailta kavereiltani pituudestani. Esim. tämä on tuttu lause: -Ainiin, ethän sä mahdu tonne tai pääse tän alta, kun oot niin pitkä. Ärsyynnyn tuosta lauseesta, koska luuleeko joku, että minulla ei ole jalkoja, joiden kanssa kyykistää. Toinen tuttu lause on: -En mä voi mennä sun taakse luokassa istumaan kun en nää sieltä mitään taululle. Tämäkin ärsyttää, koska todellisuudessa yläkroppani ei ole erityisen pitkä, vaan jalkani ovat pitkät. Sitä paitsi, miten hän voi sitten nähdä jonkun toisen itseään pidemmän takaa?

Nyt tästä on tullut itselleni myös häpeämisen aihe, koska minua nolottaa, kun kaverini sanoo aina pituudestani ääneen niin, että moni muukin luokkalainen kuulee. Pilkkaavat kaverini ovat itse erittäin lyhyitä, joten alkaa tuntua siltä, että itsekkin pitää ruveta toitottamaan toisten pituudesta. Onneksi minulla on muutamia kavereita, jotka hyväksyvät minut tällaisena.

Haluan sanoa kaikille tätä lukeville, että MUISTAKAA KUNNIOITTAA TOISIA! Vaikka ajattelisit kuin kaverini eli "sanonpahan vaan"- tyylillä, muistakaa, että toista se voi oikeasti satuttaa ja paljon. Jos joku on samassa asemassa kuin minä, toivon, että tämä tarina vahvistaa itseluottamustasi, sillä nyt voit olla varma, että joku muukin kamppailee samojen asioiden kanssa. Tsemppiä heille tulevaisuuteen, yrittäkää yhdessä minun kanssani selvitä ja jaksamista!