Kuolleesta noussut elämään ja sen sivuvaikutukset

Mati Ikä: 18

Kun synnyin, en alkanut heti parkumaan kuin normaalit vastasyntyneet vauvat vaan olin ihan hiljainen ja eloton kuin ruumis. En hengittänyt, sydän ei lyönyt ja napanuora oli kiertynyt kahdesti kaulani ympärille. Hoitajat eivät huomanneet aluksi, että en hengittänyt mutta äiti huomasi vähän ajan päästä, että jokin oli vinossa. Äitini kertoi hoitajille asiasta ja he hoksasivat, että keuhkoni olivat täynnä lapsivettä.

He toimivat nopeasti, etten menehtyisi ja lähellähän se oli. Kun hoitajat saivat keuhkoni tyhjennettyä lapsivedestä ja elvytettyä minut, aloin parkumaan ja äitini oli helpottunut, kun heräsin eloon. Olin lähellä joutua pyörätuoliin loppuelämäkseni. Siitä päivästä lähtien olen kärsinyt hirveästä migreenistä, koko ensimmäinen vuosi oli oksentelua mutta se helpottui ajan myötä. Kun olin 17 vuotta, menin silmäleikkaukseen, jospa se poistaisi migreenin ja kumma kyllä sehän auttoi paljon, en ole sairastanut sen jälkeen kun pari kertaa vain migreeniä. Kun täytin 18 vuotta, Äitini kertoi minun elämäntarinani kun synnyin ja sain tietää myös sen, että myös minun aivosoluja vaurioitui synnytyksessä mutta ne paranevat ajan myötä (toivottavasti).

Tiedän, etten ole täydellinen
Olen se kuka olen, enkä voi muuksi muuttua
Kukaan ei ole täydellinen, vaikka kuinka haluaisi
Ole se kuka olet ja kuka haluat olla, älä välitä mitä muut sinusta sanovat.

Kommentit

Marsuli 06.07.2017 - 20:08

Muista, eihän kukaan oo täydellinen ❤

Elämää nähnyt 28.04.2017 - 14:39

Vahvaa ja voimauttavaa tekstiä.
Kiitos tästä

Lisää uusi kommentti