Huumeet eivät olleet järkevä ratkaisu

Olen siis 18-vuotias nuori mies. Ensimmäisen kerran kokeilin huumeita jo 12-vuotiaana. Silloin poltin kannabista ensimmäisen kerran. Siitä se alkoi, huomasin, että hei tässähän ei ole mitään pahaa. Kunnes 14-vuotiaana tajusin, ettei polttelu enää riitäkään. Päätin kokeilla amfetamiinia. En vielä silloin ajatellut, että olin koukussa.  Oikeasti kuitenkin olin.  No amfetamiinia vedettiin sitten vähän aikaa.

Sitten tutustuin todella huonoon seuraan ja 16-vuotiaana kokeiltiinkin jo sieniä ja subutexia. Tipahdin maan pinnalle ja tajusin olevani koukussa. Tiesin, että jos sanoisin huumeiden käytöstä esimerkiksi kotona, niin vanhemmat veisivät minut jonnekin laitokseen. Kavereillekaan ei auttanut puhua, koska he olivat itse samassa hommassa mukana, mutta he eivät tajunneet olevansa koukussa.

Jatkoin silti samaa rataa 9-luokan jälkeen. Jäin kotiin, koska en päässyt mihinkään kouluun. No sitten 18-vuotiaana alkoi rötöstely ja varastelut. Tein sitä, jotta saisin rahaa aineiden hankkimiseen. Viime jouluna lopetin kaiken sen, koska tiesin, että olisin linnassa aika nopeasti.

Mitään erikoista loppua minulla ei ole tähän, koska aineiden käyttö jatkuu. En oikein tiedä, mitä aion tehdä enää tästä eteenpäin.