Etusivu » Tarinat » Lue tarinoita » Vuodelta 2015 » Pojat ja kuolema

Pojat ja kuolema

Nimimerkki 
tyyppi
Ikä 
11

Aloin koulussa ihastumaan isompaan poikaan. Päätin kaverini kanssa lähettää pojalle kirjeen. Se ei ottanut sitä kauheen hyvin vastaan, vaan näytti kirjeen seuraavana päivänä kaikille luokkalaisille, jotka rupesivat nauramaan. Kirjeen takia luokkalaiset alkoivat vihjailla kokoajan ärsyttäviä asioita.

Minua ja kaveria alkoi ärsyttämään nauru ja vihjailu kauheasti. Mie en pystynyt olemaan edes välkällä rauhassa, etteikö luokkalaiset olisi nauraneet tai vihjailleet asiasta. En koskaan valittanut opelle, koska se olisi ollut mun mielestä lapsellista.

Miun piti ruveta vakoojaksi, jotta tietäisin mitä ne juttelee minusta. Asiat eivät olleet kauheen kivoja. Mun veli ja siskokin vihjailivat ja nauroivat. Asiat rupesivat ärsyttämään niin paljon, että hankkiuduin kipeeksi, ettei kukaan pilkkaisi enempää minua.

Kun mietin asiaa enemmän, aloin miettimään myös kuolemaa. Rupesin miettimään kuolleita sukulaisia ja lemmikkejä. Itkin monina iltoina niin ettei edes äiti ei huomannut mitään. Ehkä veli oli huomannut mun pahan olon. 

Seuraavana viikkona menin takaisin kouluun ja se vähän jännitti, koska en tiennyt jatkuisiko pilkka. Kukaan ei kuitenkaan kiinnittäny minuun enää huomiota. Ainoastaan miun paras kaveri, joka oli miun tukena kokoajan. Onneksi kaikki päättyi lopulta hyvin.

+1
+394

Kommentit

Jome21.09.2015 18:20

Kiva, että se loppui! Itselläni on kakkoselta (olen seiskalla) jo kokemusta tollaisesta. Pienikin virhe, niin eiköhän aleta ärsyttämään. Sille ei maha mitään. Olen alkanut oppia jo sen, että lasken puheet toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Pärjäilemisiä ja hyviä jatkoja sinulle!

+1
+350