Etusivu » Tarinat » Lue tarinoita » Talta vuodelta » Yksinäisyys

Yksinäisyys

Nimimerkki 
Se Hylätty
Ikä 
13

Moi! Mä oon 13v. tyttö. Mulla on aina ollu vähä huonot "suhteet" ystäviin ja perheeseen, joten se ei oo oikein ihme että oon jääny aina yksin. Mä harrastan ratsastusta ja uintia ja just sen takia mua kiusataan koulussa: "Taasko sää niillä meetwursteilla leikit?" "Oliko kivaa taas istua makkaran selässä?" "Oliko kiva taas esitellä uutta uimapukua uimahallissa? Et ois kyllä tarvinnu uutta ku se on vielä rumepi ku se entinen!" Siis mä en vaan ymmärrä et teenkö aina kaiken väärin!?

On mun luokalla yks tyttö joka harrastaa keppihevosia ja sitä ei kiusata siitä. Mul on ihan normi harrastuksia, iha niinku muillaki! Noh, sitten kotona joka ikinen päivä mä vaan istua nökötän yksin sängyllä omassa huoneessa, kun vanhemmat on 4. luokalla ja 1. luokalla olevien pienempien kanssa. Mulla ei oo kavereita ja välillä tuntuu että ei ees vanhempia joille kertoo, puhumattakaan kuraattorista. En voi sanoo mitään ku heti kaikki toljottaa mua niinku jottai aivotonta pahvilaatikkoo. Periaatteessa vaa musiikki ja meidän 13 vuotias koira on mun ainoita kavereita.. siis siihen asti että se meiän koira kuolee, eli viimestää heinäkuussa :'( Sen jälkeen mä jään kokonaan yksin täs maailmassa.

Viiltelya oon harrastanu viime lokakuusta asti (2016) ja se jotenki tuntuu vaa auttavan. Monilla muilla ku se tuottaa vaa lisää pelkoo ja itseluottamuksen menetystä, mulla se on toisin päin. Se tuntuu vaa jotenki jännästi rauhottavan.  Vanhemmat ei tiiä mitää, mut kuraattori aiko kertoo niille. Sanoin että mä "lupaan" lopettaa jos se ei kertos ja sain taivultetua sen siihen tahtoon. Aina ku meen kuraattorille, nii edellisellä välkällä käyn vessassa peittämässä meikeillä ne jälet, nii se ei fiffaa mitää. Mut oikeesti mä en enää jaksa tätä paskaa! Haluun vaan kuolla! Ei kavereita, ei niin sanotusti perhettäkää tai sukulaisia, ei mitään! Toivon vaa että oisin sillo kerran tosissaa juossu sinne auton alle niinku meinasin... Ois ollu paljon parempi kohtalo...

Mut tässä oli tämän hetkinen elämän tilanne kuvaus. Eipä tässä muuta. Ja pliis älkää täälläki alkako haukkua mikskää huomiohuoraks ym.

+1
+21

Kommentit

Anonyymi25.06.2017 0:51

Mitääh en ymmärrä miten joku voi haukkua ratsastusta ja uintia?😵 Olen aina haaveillut saavani ratsastaa mutta perheelläni ei ole siihen varaa. Ymmärrän sinua hyvin. Muista että vika ei ole missäännimessä sinussa vaan niissä kiusaajissa.😉 Koita jaksaa!😊

+1
0