Etusivu » Tarinat » Lue tarinoita » Talta vuodelta » Ikuisesti pahoillaan

Ikuisesti pahoillaan

Nimimerkki 
-enela-
Ikä 
16

Moi. Mä oon 16v jätkä. Moni tuntee mut netissä kusettajana, joku saattaa tunnistaa mut tästä. Mul on ongelma. Mun itsetunto on romahtanu täysin, oon kadottanu itteni. En uskalla olla elossa, olla oma itteni arjessa. Mä oon tehny tosi pahasti somessa, ku en yksinkertasesti uskaltanu olla oma itteni. Menetin siin mun läheisimpii ystävii, menetin mun loputki itsetunnon rippeet. Mä en ymmärrä miten oikeesti oon pystyny, en enää ikinä pystyis siihen. Mulla ei ole ketää enää kelle puhuu, pidän kaiken paskan sisälläni. Kukaan mun entisistä frendeist ei tuu antaa mulle anteeks. Mä oon maksanu teoistani. Maksan niist edellee. Mun sisäl ei oo mitään.

Kuulin viisaat sanat pari päivää sitte "masennus ei ole tunne, se on sitä kun ei ole tunteita". Mulle on todettu vaikee masennus. Syön siihen lääkkeitä ja käyn puhuu välil ammattilaiselle jos mulla on siihen rahaa. Asun yksin kaksiossa joka maksaa paljo rahaa ihmiselle, joka käy lukion ensimmäistä luokkaa ja jonka vanhemmat on edesmenneitä. Mä olen traumatisoitunu pienenä, joka tarkottaa sitä että en pysty luottaa ihmisii nii hyvi ku ehkä muut, enkä pysty elää elämää täysillä. Mun "sielu" on vaurioitunu ja sitä vihloo syvästi joka kerta ku mietin vanhoja asioita. Oon helvetin vihanen itelle, enkä pysty käsittelee asioita henkisesti yksin, käsittelen ne itteni kans fyysisesti satuttamalla itteeni.

Täs viel teksti jonka kirjotin paskas olos mulle vitun tärkeelle frendille jonka petin.. Oon ikuisesti pahoillaan jos tän joku sattuu lukee ja tunnistaa mut. Anteeks...

"Joskus on helpompi vaa esittää että kaikki on hyvin, vaik ei todellakaa ois. Joskus on helpompi piilottaa suru tekaistul hymyl. On vitusti helpompaa esittää ilosta. Mutta joskus tulee se päivä että ei oikeesti enää jaksa. Oon niin helvetin kyllästyny tähän jokapäiväsee paskaa joka pyörii mun mieles. Joka vitun tunti, minuutti, sekuntti. "Tapa ittes" "Ihmekkää et siskos teki itsarin ku sillä on tollane veli". Masennus ottaa jo vallan. Mut tiiäks mitä.. Sait mut unohtaa vähäks aikaa kaiken paskan. Mieti, sait tuntemaan pahasti masentunee ihmisen ittensä tärkeeks. Oot maailman hyväsydämmisin ja ihanin ihminen kenet oon ikinä tuntenu. Oot mulle ihan vitun tärkee aina vaikka en oiskaa tääl maailmas enää ku luet tän. Muista ettei tää ollu sun vika vaa mun oma."

+1
+110

Kommentit

Sara nuortenlinkistä08.05.2017 11:32

Kiitos, että kirjoitit tänne. Vaikka kaikki näyttää mahdottomalta just nyt, niin se ei ole sitä. Ihminen osaa pyytää ja antaa anteeksi. Sä et menetä mitään sillä, että yrität puhua tän tärkeän ystävän kanssa. Kai hän tietää noi sun taustat? Rankat kokemukset eivät oikeuta käyttäytymään huonosti, mutta niistä kannattaa ehdottomasti puhua. Me ollaan sitä mitä me ollaan koettu ja sen kanssa opetellaan elämään. Kaikki ihmiset on omalla tavallaan epätäydellisiä. Sen takia me pyydetään ja annetaan anteeksi. 

Muista myös, että pahan olon kanssa ei saa ikinä jäädä yksin. Onneksi sulla on ammattiapua, mutta kerrothan rehellisesti, että tilanne on paha. Apua saa tarvita ja sitä saa pyytää. Selvitä pitää päivä kerrallaan ja jossain vaiheessa helpottaa. Voimia!

+1
+105